Venäläiset odottavat 3,5 miljardin $ vuosituloja kasvihuonekaasujen päästökaupasta

Venäjän duuman talouspolitiikan komitean puheenjohtajan G.Tomchinin mukaan Venäjä voi odottaa saavansa 3,5 miljardin dollarin vuositulot päästökiintiöiden myynnillä Kioton pöytäkirjan ratifioinnin jälkeen. Asiantuntijoiden mielestä Venäjällä on merkittävä ekologinen rooli, koska kasvihuonekaasujen päästöt ovat 25 kertaa pienemmät kuin Saksassa ja Englannissa ja 6 kertaa pienemmät kuin USA:ssa ja Ranskassa. Tämän vuoksi energiakustannukset teollisuustuoteyksikköä kohti ovat kolme kertaa suuremmat Venäjällä verrattuna kehittyneisiin maihin. Lähde: Lesprom.ru

Venäjän maareformin eteneminen

Pertti Veijolan ja Kaisa Honka-Hallilan muistio, UM/Moskova Venäjän federaation hallitus käsitteli 10.07. maareformia. Uudistuksen päätavoitetta ei ole saavutettu, koska vielä ei ole syntynyt toimivia maaomaisuuden markkinoita. Pääongelmia ovat kiinteistön muodostukseen ja rekisteröintiin liittyvät puutteet, maanvuokrauksen ja lunastusten hinnoittelu sekä alueellisten säädösten vajavaisuus. Hallitus antoi ministeriöille ja muille organisaatioille useita valmistelutehtäviä maareformin nopeuttamiseksi. Presidentti on allekirjoittanut uudet perheviljelmiä ja kotitarvepalstoja koskevat lait sekä antanut asetuksen maataloustuottajien aseman parantamisesta. Maareformi 220803

Karjalaan ehdotetaan jyrkkiä toimia metsäteollisuuden tilanteen muuttamiseksi

Karjalan päämies Sergei Katanandov esittää jyrkkiä toimenpiteitä tasavallan metsäteollisuuden tilanteen muuttamiseksi. Hän korosti StoraEnson Impilahden sahan avajaisissa pitämässään puheessa, että on tullut aika ”joko lopettaa kannattamattomat sahat tai modernisoida ne”. Lisäksi hän totesi, että ”enää ei saa suvaita tilannetta, jossa vain kolmasosa Karjalassa tuotetusta sahatavarasta voidaan myydä markkinahintaan ja loput on käytännössä jätettä”. Impilahden sahan S.Katanandov mainitsi hyvänä esimerkkinä nykyaikaisesta tuotannosta. Lähde: Karjalan hallituksen www-sivut

Apua yhteyksien luontiin Arkangelin metsäteollisuusyritysten kanssa

Arkangelin alueella on rekisteröity Metsäteollisuuden pk-yritysten yhdistys (Ассоциация малого и среднего бизнеса лесопромышленного комплекса), joka yhdistää koko alueen yrityksiä. Yhdistyksen puheenjohtajan Andrei Anninin mukaan toiminnan tavoitteena on auttaa puunkorjuu- ja -jalostusyrityksiä mm. raaka-aineen hankintaan, puunkorjuuseen, pitkäaikaisiin luottoihin ja viranomaisyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä. Yhdistys auttaa yrityksiä luomaan liikesuhteita. Se on avoin organisaatio, johon voivat liittyä myös muut kuin puunjalostukseen liittyvät yritykset. Perustamiskokous pidettiin vuoden alussa Arkangelin alueen metsäteollisuusosastossa. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Berezniken …

Luonnonvaraministeriön metsälakiesitys

Pertti Veijolan muistio, UM/Moskova Luonnonvaraministeriö on toimittanut 11.08. federaation hallitukselle esityksensä metsälain uudistamiseksi ja laiksi metsämaksuista. Hallitus käsittelee asiaa 04.09. Metsälakiesitys on pääpiirteiltään aikaisempien esitysten kaltainen. Uutena asiana esitetään, että metsävarannon osia voitaisiin vuokrata mm. rakentamiseen ja matkailutarkoituksiin. Nämä alueet voisi vuokraaja myöhemmin lunastaa. Näin syntyisi yksityinen metsävarannon omistus. Jos metsälaki ja metsämaksulaki säädetään nyt esitetyssä muodossa, jää monien asioiden ohjaus määriteltäväksi muissa laeissa ja alemmissa normeissa. Venäjän metsälainsäädännön monimutkaisuus …

Yritysvaltaukset

Pertti Veijolan muistio, UM/Moskova Adam Smith Instituutti järjesti Moskovassa 01.- 02.07 kansainvälisen konferenssin ”Korporaatioiden valtaukset Venäjällä”. Vuonna 2002 Venäjällä tapahtui 1870 yritysvaltausta, joista 76 % oli ns. vihamielisiä valtauksia. Valtauksia tapahtuu lähes kaikilla aloilla vaikka viime aikoina metsäteollisuus on ollut eniten esillä. Ns. vihamielisten valtausten päämenetelmiä ovat: laiton konkurssi, laittomien rinnakkaisten yritysten hallintoelinten perustaminen sekä laittomat oikeusprosessit. On todennäköistä että ongelmaa ei pystytä poistamaan nopeasti. ”Administratiivisen resurssin” käyttö yritysten välisessä …

Kuorma-autoilla ongelmia rajanylityksessä

Venäjän tulli on estänyt tiistaista lähtien lukuisten suomalaisten kuorma-autojen rajanylityksen. Syynä tähän on puuttuva liikennevakuutustodistus. Suomen kuorma-autoliiton mukaan Venäjän tullin toiminta on maiden välisen tieliikennesopimuksen vastainen. Useimmilla suomalaisilla rekoilla on venäläinen vapaaehtoinen liikennevakuutus, joten nyt vaadittava uusi vakuutus merkitsee kaksinkertaista, turhaa maksua. Uuden vakuutuksen puolivuotismaksu on ajoneuvoyhdistelmälle 227 euroa, minimikorvaussumma vahinkotapauksissa on 11 000 euroa. Lähde: SKAL:n www-sivut

Karjalan puujalat osoittautuivat lahoiksi

Karjalan taloudellinen tilanne on osoittautunut huonoksi ensimmäisen puolen vuoden tunnuslukujen perusteella. Gubernija-lehden artikkelin mukaan johto joutuu harkitsemaan budjetin huomattavaa karsimista. Tasavallan tärkein ala eli metsäteollisuus on pysähtynyt ja budjettiin on saatu tuloja vain 13 % kokonaismäärästä. Näin huomattava romahdus tapahtuu ensimmäistä kertaa, parhaimpina vuosina metsäteollisuus on muodostanut lähes puolet tasavallan budjetista. Suurimmat metsäteollisuusyritykset Segezhan ja Kontupohjan sellu- ja paperitehtaat ovat tehneet nollatuloksen. Metsäteollisuuden kriisin syyksi on mainittu useita: korjuu- ja …

Titan kärsii puupulasta ja kannattaa raakapuun vientitullien korotusta

Titan-yhtymän kehitysjohtaja Natalia Pinjaginan mukaan Venäjän puunjalostusyritykset kärsivät puupulasta. Korjuumäärät ovat hänen mukaansa laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kolme kertaa ja suuntaus on jatkuva. Erityisesti tukista ja havukuidusta on puutetta, koska teiden läheisyydessä sijaitsevat korkealaatuiset metsät on jo hakattu eikä uusia teitä rakenneta. Lisäksi puunkorjuun ongelmana on nykyaikaisen teknologian puute sekä alhaisen palkkatason aiheuttamat ongelmat. Tämän perusteella Pinjagina pitää Venäjän taloudellisen kehityksen ministeriön suunnittelemia vientitullien korotuksia hyvin tärkeinä ja …

Metsäpolitiikkaa Literaturnaja Gazetassa

Pertti Veijolan muistio, UM/Moskova Literaturnaja Gazetassa (No 30, 23. – 29.07) julkaistiin lehden pyytämänä Lesnaja Gazetan päätoimittajan G. Nadarejšvilin kirjoittama metsäsektorin tilannetta käsittelevä artikkeli. Venäjän metsätalouden ongelmista esitetään varsin synkkä kuvaus ja niiden pääsyynä pidetään sitä, että ”venäjän metsillä ei ole isäntää”. Kirjoittaja toteaa, että pimeän tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa, koska kesäkuussa pidetyssä valtakunnanneuvoston puheenjohtajiston kokouksessa presidentti Putinin johdolla päätettiin perustaa uudelleen yhtenäinen ympäristövalvonnan organisaatio. Tämä antaa toivoa myös …

Liity postituslistalle, saat uutisotsikot sähköpostiisi.