Maatalousmetsille ehdotetaan yksityisomistusta

Venäjällä on miljoonia hehtaareja maatalousmaalle syntynyttä metsää, joka on hoidon ja käytön ulkopuolella. Yksityisomistusta on esitetty jälleen ratkaisuksi näille metsille. Metsittyneitä peltoja 30–70 miljoonaa hehtaaria Vuonna 2010 Venäjällä oli yli 30 miljoonaa hehtaaria käyttämättömiä peltoja. Luonnostaan metsittyneiden peltojen pinta-alaksi on arvioitu 30–70 miljoonaa hehtaaria. Kymmeniä vuosia käyttämättä olleille, viljaville maille on useissa tapauksissa ehtinyt syntyä jo metsä, joten maita ei ole taloudellisesti järkevää palauttaa viljelyyn. Metsiä olisi nyt hoidettava, jotta …

Kaman sellu- ja paperitehtaan investointi taivekartongin tuotantoon etenee

Kaman sellu- ja paperitehdas on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Permin aluehallinnon ja ”Otkrytije” -pankin kanssa investoinnista taivekartongin tuotantoon. Projektia varten perustetulle yhtiölle ”Kama Karton” on myönnetty 19 miljardin ruplan (298 milj. €, 1 €=65 RUB) suuruinen laina. Investoinnin suuruus on yhteensä 29 miljardia ruplaa (451 milj. €). Laitetoimittajaksi on valittu Andritz. Tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2019 syksyllä, ja tuotantokapasiteetti tulee olemaan 220 000 tonnia vuodessa. Tehdas tulee olemaan ensimmäinen päällystetyn taivekartongin …

Karjalan metsäteollisuusklusteri ja intensiivisen metsätalouden tiekartta

Karjalassa ollaan valmistelemassa metsäteollisuusklusterin perustamista Kalevala -levytehtaan ja Solomenskin sahan aloitteesta. Tulevissa suunnitelmissa on muun muassa talotehdas. Teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi tarvitaan metsätalouden tehostamista, ja Karjalalle onkin luonnosteltu tiekartta intensiiviseen metsätalouteen siirtymiselle. Karjalan metsäteollisuusklusteri Käsitteenä teollisuusklusteri on ollut olemassa Venäjällä kymmenisen vuotta. Vaikka klustereita koskeva lainsäädäntö ei ole täysin valmis, ensimmäisiä klustereita on perustettu, esimerkiksi metsäteollisuusklusteri Arkangelin alueella. Karjalaan odotetaan perustettavan metsäteollisuutta ja turismia koskevat klusterit. Karjalan metsäteollisuusklusterin perustaminen on lähtenyt …

Puun myyjien ja ostajien näkemyksiä Luoteis-Venäjän puumarkkinoista

Metsätieteen aikakauskirja 3–4/2016 Suomalaisten puun ostajien ja venäläisten puun myyjien haastattelututkimus tarkastelee LuoteisVenäjän puumarkkinoiden nykytilaa ja arvioi politiikkatoimien vaikutuksia. Suomalaiset ostajat täydentävät venäläisellä puulla kotimaan puunhankintaa ja venäläiset myyvät Suomeen puuta, jolle ei ole Venäjällä kysyntää. Puukauppaa tehdään vakiintuneiden kumppanien kanssa, ja toimijat ovat tottuneita raskaaseen byrokratiaan. Markkinoilla ei ole tilaa laittomuuksille tiukan ulkomaankaupan sääntelyn, metsäsertifioinnin ja puun alkuperän seurannan vuoksi. Puun hinta muodostuu markkinoilla, ja puusta on kovin kilpailu …

Uhanalaisten lajien CITES-listalle uusia puulajeja

2.1.2017 lähtien vaaditaan usealle uudelle puulajille CITES-luvat, kun CITES-sopimuksen muutokset tulevat voimaan. CITES-sopimuksen lupasääntelyn piiriin on otettu huomattava määrä uusia kansainvälisesti kaupan olevia puulajeja. Lainsäädäntömuutoksen jälkeen tuontiin ja vientiin EU:n ulkorajojen yli vaaditaan lähetyskohtaiset CITES-luvat. Muutos vaikuttaa myös EU:n sisämarkkinatoimintaan siten, että CITES-puutavaran/-esineen laillinen alkuperä on kyettävä osoittamaan kaikessa kaupallisessa toiminnassa. CITES-sääntely koskee sekä käsittelemätöntä puutavaraa että valmiita tuotteita. Lisää aiheesta: www.ymparisto.fi/cites Suomen ympäristökeskuksen infokirje (86 kb)

Uudet metsänuudistamissäännöt hyväksytty Venäjällä

Ensimmäinen intensiivisen metsätalouden konseptin mukainen metsätalouden normi on hyväksytty, ja uudet metsänuudistamissäännöt astuivat voimaan marraskuussa. Metsänuudistamissäännöt ovat suomalaisiin metsänhoitosuosituksiin verrattuna yksityiskohtaisia, tarkkoja määräyksiä annetaan esimerkiksi istutustiheydestä ja alikasvoksen tiheyden vaikutuksesta uudistamismenetelmän valintaan. Kriteerit määritellään erikseen kaikille metsävyöhykkeille metsätyypeittäin ja puulajeittain. Suuria periaatteellisia muutoksia ei metsänuudistamissääntöihin ole tehty. Uutuutena on muun muassa Dvinsko-Vytšegodskin metsävyöhykettä koskevat säännöt, joiden mukaan metsänvuokraaja voi itse valita metsänuudistamismenetelmän ja käytettävät puulajit, ja metsänuudistamisen tuloksia arvioidaan myöhemmin. …

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön suunnitelma laittomien hakkuiden torjuntaan

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö on laatimassa suunnitelmaa laittomien hakkuiden ja laittoman puun kaupan torjuntaan vuosille 2016-2020. Keskeisessä osassa on lainsäädännön kehittäminen ja valvonnan tehostaminen. Parannuksia ehdotetaan muun muassa valvontaa tekevien virkamiesten henkilöllisyyden suojaamiseen. Puunkuljetukseen käytettäville ajoneuvoille ehdotetaan varustusta reittien, ajan ja työskentelypaikkojen tekniseen valvontaan. Lisäksi suunnitteilla on myöntää metsätalousvirastolle oikeus käsitellä Venäjän alueviranomaisten tekemiä hallinnollisia rikkomuksia. Valvontaa tekevien viranomaisten välistä yhteistyötä halutaan parantaa ja toimivaltaa laajentaa. Lähde: Luonnonvara- ja ympäristöministeriö

Segezha Groupille 384 miljoonan euron syndikoitu luotto

Segezha Group on allekirjoittanut sopimuksen viiden vuoden syndikoidusta luotosta venäläisten ja kansainvälisten pankkien kanssa. Luottomäärä on 383,6 miljoonaa euroa. Rahoitus käytetään Segezha Groupin investointiohjelmaan, joka sisältää muun muassa Segezhan sellu- ja paperitehtaan modernisoinnin ja uuden vaneritehtaan rakentamisen Kirovin alueelle. Lue lisää (englanniksi): Segezha Group Aikaisemmin aiheesta: 09.11.2016 Segezhan sellu- ja paperitehtaan modernisointisuunnitelma

Venäjän sahatavaran vienti kasvanut lähes kolmanneksella alkuvuonna

Venäjän sahatavaran vienti on kasvanut 32 prosenttia alkuvuonna, pääasiassa ruplan devalvaation ansiosta. Venäjältä vietiin tammi-kesäkuussa 15,6 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Kiinan osuus viennistä oli 7,6 miljoonaa kuutiometriä, kasvua edellisvuoteen oli 64 prosenttia. Vienti on kasvanut myös Eurooppaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Vientiyrityksiä on kaikkiaan pari tuhatta, joista suurimpia ovat: Titan: Vienti tammi-kesäkuussa 574 000 m³. Konserniin kuuluvalla Lesozavod 25-sahalla uutena vientimaana Egypti, jonne on tavoitteena viedä neljännes (n. 50 000 m³) tuotannosta. …

Liity postituslistalle, saat uutisotsikot sähköpostiisi.