Ensimmäinen intensiivisen metsätalouden konseptin mukainen metsätalouden normi on hyväksytty, ja uudet metsänuudistamissäännöt astuivat voimaan marraskuussa.
Metsänuudistamissäännöt ovat suomalaisiin metsänhoitosuosituksiin verrattuna yksityiskohtaisia, tarkkoja määräyksiä annetaan esimerkiksi istutustiheydestä ja alikasvoksen tiheyden vaikutuksesta uudistamismenetelmän valintaan. Kriteerit määritellään erikseen kaikille metsävyöhykkeille metsätyypeittäin ja puulajeittain.
Suuria periaatteellisia muutoksia ei metsänuudistamissääntöihin ole tehty. Uutuutena on muun muassa Dvinsko-Vytšegodskin metsävyöhykettä koskevat säännöt, joiden mukaan metsänvuokraaja voi itse valita metsänuudistamismenetelmän ja käytettävät puulajit, ja metsänuudistamisen tuloksia arvioidaan myöhemmin. Periaate koskee vain ko. metsävyöhykkeeseen kuuluvia Arkangelin alueen ja Komin tasavallan piirejä.
Suomeen verrattuna metsänuudistamisen intensiivisyys on Venäjällä alhainen. Venäjällä viljelyn osuus metsänuudistamisesta on alle viidennes (22 %), kun Suomessa uudistetaan 80 prosenttia viljelemällä. Luoteis-Venäjän alueella viljelyn osuus on jopa pienempi, keskimäärin 18 prosenttia. Alueiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja, esimerkiksi Karjalan tasavallassa metsänviljelyn osuus on noin 40 prosenttia uudistamisesta. Maanmuokkausta tehdään Venäjällä edelleen vähän, noin viidesosalla uudistamisalasta. Paakkutaimien osuus taimituotannosta on alle kahdeksan prosenttia, ja viljelyssä käytetyistä taimista jalostettuja on nelisen prosenttia. Haasteina Venäjällä ovat muun muassa alhainen metsätietiheys ja viljelymateriaalin saatavuus. Metsänvuokraajien tekemän työn laatuun vaikuttaa myös kannustimien puuttuminen.
Sari Karvinen, tutkija, Luke
Metsänuudistamissäännöt: https://rg.ru/2016/11/17/minprirodi-prikaz375-site-dok.html
Lisää aiheesta: