Venäjän Greenpeace syyttää FSC-sertifiointijärjestelmää koskemattomista metsistä hakatun puun viherpesusta. FSC:n edustajat ihmettelevät pyrkimystä heikentää sen uskottavuutta, koska kumpikaan ei halua PEFC-sertifikaattia korvaajaksi.
Venäjän Greenpeacen ja FSC-sertifiointijärjestelmän väliset ristiriidat ovat nousseet jälleen uutisiin Venäjällä. Greenpeace kritisoi FSC-järjestelmää sen kyvyttömyydestä turvata koskemattomien metsäalueiden säästyminen hakkuilta. Esimerkiksi on nostettu Arkangelin alue, jonka tilanteesta kansainvälinen Greenpeace julkaisi viimeisimmän raportin maaliskuussa (ks. uutinen). FSC-järjestelmän edustajat ihmettelevät yhdessä sovitun standardin voimakasta kritisointia. Kumpikaan osapuoli ei halua, että yritykset siirtyvät käyttämään PEFC-sertifikaattia, sillä sen kriteerejä pidetään liian löysinä.
Koskemattomien metsien suojelu yritysten vastuulla
Luontojärjestöt ovat huolissaan koskemattomien metsien pinta-alan nopeasta vähenemisestä Venäjällä. Keinot säästää näitä metsiä ovat rajalliset, koska suurimmalta osalta alueista puuttuu virallinen status. Näin ollen metsät ovat viranomaisten näkökulmasta vuokrattavissa puunkorjuuta varten. Uusien suojelualueiden perustaminen on hidas ja byrokraattinen prosessi. Käytännössä keinoiksi jäävät vuokrametsien vapaaehtoinen sertifiointi sekä yritysten ja luontojärjestöjen väliset moratoriosopimukset, joilla metsäalueita jätetään hakkuiden ulkopuolelle.
Koskemattomien metsien säästäminen kuuluu FSC-sertifikaatin periaatteisiin, ja hakkuita voidaan tehdä vain, jos vaihtoehtona ovat vakavat sosiaaliset ongelmat. Rajanveto ei ole helppoa, sillä Venäjän pohjoisosien syrjäseutujen kylissä puunkorjuuyritykset ovat usein ainoita työnantajia. Tällä hetkellä vuokralla on 3,5 miljoonaa hehtaaria koskematonta, FSC-sertifioitua metsää, josta noin miljoona hehtaaria on suojeltu vapaaehtoisesti. Loput sertifioiduista metsistä ovat talouskäytössä.
Yhteensä FSC-sertifioituja metsiä on Venäjällä 43 miljoonaa hehtaaria, noin 10 prosenttia talousmetsistä. Kilpailevan PEFC-sertifikaatin suosio on lähtenyt nopeaan kasvuun ja viimeisen vuoden aikana se on myönnetty jo 12 miljoonalle metsähehtaarille.
Kiistakumppanien näkökannat eroavat
Venäjän Greenpeacen mielestä FSC-sertifiointi ei pysty käytännössä täyttämään tehtäväänsä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyväksyttävän metsänkäyttömallin edistäjänä. Sen mukaan Venäjällä metsille voi saada FSC-sertifikaatin, vaikka toiminta on ”puun louhintaa”. Esimerkiksi nostetaan Arkangelin alue, jossa on paljon koskemattomia havumetsiä. Metsiä hakataan yli kestävän tason, ja hakkuiden jälkeen korjuuyritykset siirtyvät uusille koskemattomille metsäalueille, toteaa Greenpeace. Avohakkuualat ovat suuria, eivätkä ne vastaa metsien luonnollista rakennetta (kuva). Metsänhoitotöitä tehdään vähän, joten metsätalouden sosiaalinen merkitys työllistäjänä on pieni. FSC-sertifikaatti ei muuta yritysten toimintatapoja, ja koskemattomien metsien moratoriosopimukset vain siirtävät hakkuut toiseen kohtaan, kritisoi Greenpeace.
Kuva: ”Shakkihakkuita” Arkangelin alueella. Google
FSC:n edustajat kyseenalaistavat Greenpeacen kritiikin. Koskemattomista metsistä korjatun puun käyttö FSC-sertifioidussa tuotteessa ei ole ristiriidassa vastuullisen metsänkäytön periaatteiden kanssa, kunhan eri tekijät ovat tasapainossa. Yritykset suojelevat vapaaehtoisesti kolmasosan sertifioiduista metsistä ja myös tukevat perusteilla olevaa suojelualuetta. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti koskemattomien metsien hyödyntäminen on hyväksyttävää, jos monimuotoisuus otetaan huomioon, todetaan FSC:n kannanotossa. FSC-järjestelmän uskottavuuden heikentäminen vähentää sen mielestä yritysten kiinnostusta sertifiointiin ja metsien suojeluun, ja näin ollen lisää riskiä koskemattomien metsien hakkuille.
Intensiivisestä metsätaloudesta ratkaisu
Kritiikistään huolimatta Greenpeace ei halua FSC-sertifikaatille korvaavaa vaihtoehtoa, päinvastoin tukee sitä edelleen. Greenpeace peräänkuuluttaa muutoksia sisältöön, jotta sertifikaatin uskottavuus saadaan säilytettyä. Sen mielestä olisi tärkeää nopeuttaa intensiiviseen metsätalouteen siirtymistä myös sertifioinnin kautta. Myös FSC:n edustajat näkevät intensiivisen metsätalouden yhtenä ratkaisuna ongelmaan.
Pohjoismaiselle metsätalouden mallille on selvästi tarvetta. Puuntuotannon tehostamisella jo hyödynnetyillä alueilla saadaan toki vähennettyä painetta hakata koskemattomia metsiä. Pikaratkaisuksi siitä ei kuitenkaan ole, kuten useissa eri yhteyksissä tunnutaan Venäjällä uskottavan. Talkoisiin tarvitaan myös valtiovallan osallistumista, koska hakkuiden lisäksi merkittävä syy koskemattomien metsien häviämiselle ovat metsäpalot. Öljy- ja kaasuputkien sekä muun infrastruktuurin rakentaminen lisää edelleen metsäpalojen riskiä, kun alueiden saavutettavuus paranee.
Koskemattomien metsien suojeluvaatimus tiukkenee FSC-sertifioinnissa
FSC:n yleiskokouksen päätöksen (Motion 65) mukaan koskemattomista metsäalueista tulisi suojella vähintään 80 prosenttia sertifioiduilla alueilla. Vaatimus astuu voimaan Venäjällä vuodesta 2018 alkaen. Venäjän kansalliseen FSC-standardiin on kuitenkin esitetty lievempiä vaatimuksia, jotta suojelutavoite ei muodostu kohtuuttomaksi yrityksille. Liian tiukkoja rajoja asettavan standardin pelätään kääntyvän itseään vastaan ja vähentävän yritysten kiinnostusta FSC-sertifiointiin. Luontojärjestöt ovat myös huolissaan yritysten kasvavasta innosta PEFC-sertifiointiin, koska pitävät sen kriteerejä liian väljinä.
Viimeisimpänä venäläisten tahojen tekemänä ehdotuksena kansalliseen FSC-standardiin on tarkastella koskemattomia metsäalueita kokonaisuutena ilman metsänvuokra-alueiden rajoja, ja määritellä eri osapuolten yhteisellä sopimuksella tiukasti suojeltuja vyöhykkeitä eli ydinalueita. Muilta osin koskemattomien metsäalueiden käytössä voitaisiin etsiä kompromissia luontojärjestöjen, teollisuuden ja hallinnon yhteistyönä. Esitetty malli toisi paremmat mahdollisuudet säästää myös niitä koskemattomia metsäalueita, joita metsänvuokraajat eivät ole sertifioineet.
Venäjän WWF on lisäksi esittänyt, että koskemattomia metsäalueita hyödyntäviltä yrityksiltä vaadittaisiin tieteellisesti perusteltu, julkinen strategia puunhankinnan suuntaamisesta jo hyödynnettyihin metsiin, joissa harjoitetaan intensiivistä metsätaloutta. Kestävää ja intensiivistä metsätaloutta Venäjän WWF edistää muun muassa yrityksille suunnatun Boreal Forest Platform -alustan kautta.
Venäjän kansallisen FSC-standardin päivitys on toisella kommentointikierroksella ja sen on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Dokumentti on 250 sivun pituinen, joten kommentoijille riittää työtä.
Sari Karvinen, Luke
Lähteitä: Venäjän WWF, FSC 1, FSC 2, Greenpeace Forestforum 1, Greenpeace Forestforum 2, PEFC, FSC International