Karjalan tasavallassa on laadittu alueellinen metsäsektorin kehittämisstrategia, jonka tehtävänä on luoda edellytykset metsäsektorin kehitykselle, ratkaista puuhuoltoon liittyvät kysymykset ja varmistaa alan henkilöstöresurssien positiivinen kehitys.
Metsäsektorilla on tällä hetkellä useita ongelmia ja toimenpiteitä tarvitaan seuraaviin aiheisiin liittyen: metsävarojen täysimääräinen hyödyntäminen, metsälainsäännön parantaminen, intensiivisen metsänkäytön toteuttaminen, metsätieverkoston kehittäminen, yritysten käyttöomaisuuden uudistaminen, metsäalan palkkojen nostaminen, huonolaatuisen puun ja lehtipuun tehokas hyödyntäminen.
Teollisuuden puutarve on kasvanut 32 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana ja on tällä hetkellä 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Havukuitupuusta on pulaa kahden miljoonan kuutiometrin verran. Määrään eivät sisälly yritysten ”Segezha”, ”DOK Kalevala”, ”RK-Grand”, ”Solomenski lesozavod” ja ”Karelskaja fanera” suunnitellut investointihankkeet. Yritysten puuhuollon turvaaminen on metsäteollisuuden kehittämisen perusedellytys, joten se on ollut myös Strategian lähtökohta.
Puuhuoltoon liittyvää ongelmaa ratkaistaan lisäämällä kasvatushakkuita, joiden osuus on nykyisin vain viisi prosenttia. Esimerkiksi Pohjoismaissa hehtaarilta saadaan 5-6 kertaa enemmän puuta kuin Karjalassa aktiivisten valinta- ja kasvatushakkuiden ansiosta. Hakkuissa kriteerinä käytetään jäävän puuston määrää ja laatua, kun taas Venäjällä kasvatushakkuut perustuvat normeissa määriteltyyn poistuvan puuston määrään. Tilannetta pyritään korjaamaan Karjalassa intensiivisen metsänkäytön ja uudistamisen mallilla, jossa keski-ikäiset metsiköt otetaan talouskäyttöön. Näin saadaan lisättyä hakkuita miljoonalla kuutiometrillä ensimmäisessä vaiheessa ja kahdella miljoonalla kuutiometrillä toisessa vaiheessa. Myös saatavien puutavaralajien laatu paranee. Alueellisia metsänkäytön sääntöjä ollaan valmistelemassa ja koealojen perustaminen on käynnissä suurimpien metsäyritysten tukemana. Uusien normien odotetaan olevan Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön tarkistettavana keväällä 2019.
Intensiiviseen metsätalouteen liittyvä oleellinen kysymys on käytettävä puunkorjuuteknologia. Tällä hetkellä Karjalassa on käytössä pääasiassa avohakkuisiin soveltuvia metsäkoneita, jotka eivät ole parhaimmillaan kasvatushakkuissa. Strategiassa mainitaan myös välttämättömyys päivittää metsäsuunnitelmat ja metsävaratieto ajan tasalle.
Metsäteiden rakentaminen on vaikea kysymys. Karjalan tietiheys on vain 2,6 m/ha, kun optimaalinen metsänkäytön kannalta olisi 10-15 m/ha. Yleisten teiden rakentamista ehdotetaan tarkasteltavaksi Federaation tasolla, muun muassa Arktisen alueen kehittämisohjelman puitteissa. Puun kuljetusten kannattavuuden parantamiseksi olisi myös palautettava aikaisempi 55 tonnin painoraja kuljetuksiin. Lisäksi Karjalan hallitus esittää, että metsäteollisuusklustereita koskevaan lainsäädäntöön lisättäisiin valtion tuki myös korjuuyrityksille.