Lesnaja Industrija -lehti kirjoittaa uusimmassa numerossaan Venäjän bioenergiamarkkinoista.
Vuoteen 2013 mennessä Venäjällä ei ole federaatiotasolla kiinnitetty juurikaan huomiota bioenergia-alan kehittämiseen. Tilanne kuitenkin muuttuu tänä vuonna, kun Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö aloittaa bioenergian käytön kehittämisohjelman kymmenellä alueella.
Raaka-ainetta Venäjällä riittää, kun metsään jää varovaisimpienkin arvioiden mukaan 30 % hakatusta puusta ja teollisuudessa tähteitä muodostuu 40 % jalostetusta puumäärästä. Kaikkiaan käyttämättä jää siis 65-70 miljoonaa kuutiometriä puuta. Käyttämällä puu energianlähteenä voitaisiin parantaa yritysten kannattavuutta ja ratkaista energiahuoltoon liittyviä ongelmia erityisesti syrjäisillä alueilla, joissa masuutilla ja hiilellä tuotettu energia on kallista.
Vuonna 2013 hyväksyttiin hallituksen ohjelma uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiselle. Sen jälkeen on analysoitu Venäjän alueiden tilannetta ja arvioitu niiden potentiaalia bioenergian käytön kehittämiskohteina. Analyysin perusteella on valittu kymmenen pilottialuetta. Helmikuussa 2014 tehtiin päätös perustaa federaatiotason työryhmä laatimaan toimenpiteitä puun ja turpeen käytön edistämiselle energiantuotannossa. Työryhmä tulee tuottamaan tuloksia vain, jos alueet osallistuvat työhön aktiivisesti. Jos työn tuloksena saadaan muutettua puupolttoaineelle 10-15 kohdetta (300-500 MWh) seuraavien kahden kolmen vuoden aikana, voidaan sanoa, että prosessi on lähtenyt liikkeelle.
Pelletintuotanto kasvaa jatkuvasti Venäjällä ja vuoden 2013 aikana käynnistyi useita pellettitehtaita. Esimerkiksi Arkangelin alueella Rusforest avasi tuotantolaitoksen, jonka kapasiteetti on 90 000 tonnia vuodessa. Tsiglomenskin piirissä, myös Arkangelin alueella, käynnistyi elokuussa 2013 ”Lesozavod 25” -sahan tuotantolaitos, johon on sahatavaran tuotannon lisäksi suunniteltu myös 75 000 tonnia pellettiä vuodessa. Näiden lisäksi ”Ustjanski LPK” -yhtiö on aloittanut rakentamaan Arkangelin alueelle vastaavaa laitosta. Arkangelin alueen kuvernööri Igor Orlovin mukaan alueella tulee vuoteen 2020 mennessä olemaan 300 000 tonnin vuotuinen pellettituotannon kapasiteetti. Orlovin mukaan vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen on osa Arkangelin alueen energiastrategiaa. Alueella on rakennettu kahdeksan biopolttoaineella toimivaa lämpölaitosta, uudistettu 43 kunnallista laitosta ja rakennettu puujätteen välivarastointipaikka.
Tällä hetkellä Venäjällä tuotetut pelletit menevät vientiin tai tuotantolaitosten omaan käyttöön. Rusforestin pääjohtaja Matti Lehtipuun mukaan pellettien kysyntä Venäjällä on hyvin vähäistä johtuen muiden helpommin saatavilla olevien energiavaihtoehtojen runsaasta tarjonnasta. Alan kehitykseen vaikuttaa keskeisesti maan energiapolitiikka ja viranomaisten valmistelema bioenergian käytön edistämissuunnitelma on ensimmäinen askel.
Suunnitelman ensimmäisessä osassa, vuosina 2014–2016, on suunniteltu muunnettavaksi hiilellä toimivia kunnallisia lämpökattiloita toimimaan briketeillä ja hakkeella. Samalla on tarkoitus myös automatisoida vanhentuneiden laitosten toimintaa. Tämän lisäksi pyritään edistämään biopolttoaineiden käyttöä myös yksityissektorilla.
Toisessa vaiheessa, 2016–2020, on tarkoitus toteuttaa laajamittainen kunnallisten lämpölaitosten muuntaminen hakkuutähteistä valmistetulla biopolttoaineella toimiviksi. Samalla on tarkoitus luoda järjestelmät myös yksityissektorin polttoainehuollon turvaamiseksi. Eräillä alueilla työtä on jo aloitettu. Esimerkiksi Moskovan alueella on tehty päätös kuuden kattilan (0,5 MWh) muuttamisesta puupolttoaineelle. Moskovan alueella toimii 376 nestemäistä tai kiinteää polttoainetta käyttävää kunnallista lämpökattilaa. Niiden muuntaminen biopolttoaineelle on alueen edustajan mielestä erittäin lupaavaa, sillä investoinnin takaisinmaksuaika on vain kahdesta kolmeen vuotta.
Lähde: Lesnaja Industrija, toukokuu 2014, №5 (73)
Aikaisemmin aiheesta: 1.8.2013 Venäjän hallitukselta toimenpidesuunnitelma bioenergian käytön edistämiselle