Suomen Moskovan suurlähetystön talousuutisten metsäalaan liittyvät aiheet:
Metsäalan prioriteetti-investointihankkeita kaikkiaan 114. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön vuodesta 2008 lähtien listaamien hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat noin 10 miljardia euroa ja niistä on toteutunut 4,7 miljardia euroa. Suurin osa hankkeista on pieniä, ja yli 175 000 euron hankkeita on vain 10 %. Hankkeiden toteutusta on hidastanut talouskriisi ja vaikeudet rahoituksen järjestämisessä. Prioriteetti-investointihankkeet voivat saada vuokrametsäalueita ilman huutokauppaa ja 50 % alennuksen metsämaksuista investoinnin takaisinmaksuajalta.
Ruotsalainen SCA laajentaa pehmopaperitehdastaan Tulan alueella. Investointi käsittää toisen pehmopaperikoneen, Zewa– ja Tork-tuotemerkkien (käsipyyhkeet, wc-paperi) lisälinjojen sekä lisävarastotilojen rakentamisen. Investoinnin kokonaisarvo on 130 miljoonaa euroa. Sen myötä tehtaan tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu 90 000 tonniin valmiita tuotteita vuodessa. Tehdas käyttää raaka-aineena sekä kierrätyspaperia että valmista ensikuitua. SCA on ollut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994 lähtien ja se on Venäjän suurin pehmo- ja ruoanlaittopapereiden valmistaja. Suomalainen Metsä Tissue on toiseksi suurin.
Hallitus saattaa hyväksyä Venäjän metsätalouden kehittämisohjelman kuukauden kuluessa. Kohta 1,5 vuotta valmistelun alla olleen ohjelman federaation rahoitus olisi vuosina 2012–2020 vajaat 7 miljardia euroa. Mikäli alueiden rahoitus otetaan mukaan, ohjelman rahoitus nousisi 11,8 miljardiin euroon. Hallituksen alainen, nykyisin varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin johtama metsäsektorin kehittämisneuvosto hyväksyi ohjelman jo lokakuussa 2011. Ohjelma kattaisi kaikki metsätalouden toimet, kuten metsien uudistamisen, käytön, inventoinnin ja suunnittelun sekä metsien suojelun metsäpaloja, tuhohyönteisiä ja sienitauteja sekä laittomia hakkuita vastaan.
Viktor Tšikaljuk nimitettiin Karjalan ”metsäministeriksi”. Venäjän metsätalousviraston varajohtajana toukokuusta 2010 lähtien toiminut Tšikaljuk nimitettiin Karjalan tasavallan luonnonvarojen käytön ja ekologian ministeriksi. Hänen edeltäjänsä oli Sergei Štrahov. Tšikaljuk toimi aiemmin mm. Leningradin alueen metsäviraston johtajana (2004–2007) ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirin metsäosaston varajohtajana (2008–2009).
Varapääministeri Arkadi Dvorkovitš hallituksen metsäsektorin kehitysneuvoston johtoon. Samaan aikaan neuvostoon nimettiin teollisuus- ja kauppaministeriön varaministeri Aleksei Rahmanov (sihteeri), Venäjän tullilaitoksen varajohtaja Ruslan Davydov ja Arkangelin alueen kuvernööri Igor Orlov. Neuvostosta erotettiin entinen 1. varapääministeri Viktor Zubkov, joka aiemmin johti neuvostoa. Zubkov toimii tällä hetkellä Gazpromin hallituksen puheenjohtajana. Metsäsektorin kehitysneuvosto perustettiin vuonna 2007. Se on pysyvä neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia metsätalouden ja -teollisuuden politiikan kehittämiseksi.
Metsävaltikka Venäjän metsätalousvirastolta luonnonvarojen ministeriölle. Presidentin määräyksellä metsäsuhteiden valtiollisen politiikan laatimisen ja normatiivis-oikeudellisen sääntelyn tehtävät on siirretty metsätalousvirastolta luonnonvarojen ja ekologian ministeriöön. Greenpeace Russia arvioi, että muutos keskeyttää kansallisen metsäpolitiikan asiakirjan laadinnan ja että metsätalousviraston henkilöstössä tapahtuu muutoksia.
Metsätalousviraston ja Greenpeace Russian arviot metsäpaloalasta poikkeavat 6-kertaisesti. Metsätalousviraston mukaan tänä metsäpalokautena Venäjällä oli 20.6. mennessä syttynyt 10 800 metsäpaloa 746 000 hehtaarin alalla. Sekä palojen määrä että pinta-ala oli 1,2 kertaa pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Greenpeacen mukaan metsäpaloala on tähän mennessä 4–5 miljoonaa hehtaaria. Jo yksin Amurin alueella metsäpaloja on ollut 2,3 miljoonan hehtaarin alalla. Pahin metsäpalotilanne on Keski-Siperiassa ja Venäjän Kaukoidän keskiosissa. Keski-Venäjällä ja Luoteis-Venäjällä metsäpalotilanne on toistaiseksi rauhallinen kesäkuun runsaiden vesisateiden vuoksi.
Kilpailun tukkipuusta odotetaan kiristyvän WTO:n myötä. Venäjän metsätalousviraston varajohtajan Nikolai Krotovin mukaan monilla Venäjän alueilla on puute sahateollisuuden hyvälaatuisesta tukkipuusta. Luoteis-Venäjällä tilanne on vaikea erityisesti Arkangelin alueella ja Karjalan tasavallassa, joissa toimii paljon sahoja. Karjalan tasavallassa tukkeja ei riitä edes metsäsektorin prioriteetti-investointihankkeisiin. Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan vain kärjistävän tilannetta ja nostavan hintoja, kun tukkipuun viennin odotetaan lisääntyvän alentuvien tullien vuoksi. Venäjällä hakattiin viime vuonna 197 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on vajaa 30 % hakkuusuunnitteesta. Luoteis-Venäjällä tästä määrästä korjattiin neljännes.
Raakapuun vientitullit mukana WTO-sopimuksen ratifiointiasiakirjassa. Federaation lakiluonnoksen nro 89689-6 ”Venäjän federaation liittymispöytäkirjan ratifioinnista” liitteessä on määritelty aiempien julkisuudessa olleiden tietojen mukaisesti jalostamattoman puun tullit ja kiintiöt. Havupuiden osalta ne ovat seuraavat: kuusi 6,2 milj. m3, josta EU:lle 5,9 milj. m3/v ja muille 0,3 milj. m3/v (nykyisen 25 % sijasta 13 % tullikanta), mänty 16 milj. m3, josta EU:lle 3,6 milj. m3/v ja muille 12,4 milj. m3 (25 % –>15 %). Kiintiön ylittävältä osalta maksetaan 25 %:n tulli. Greenpeace Russia arvioi raakapuun viennin kasvavan erityisesti Luoteis-Venäjältä, Itä-Siperiasta ja Zabaikaljen aluepiiristä. Koska näillä alueilla ei harjoiteta todellista metsätaloutta ja taistelua laittomia hakkuita vastaan, viennin lisääntyminen nopeuttaa Greenpeacen mukaan vääjäämättä Venäjän metsien hävitystä ja ehtymistä.
Amurin alueen ja Kiinan rajalla miljoonan hehtaarin metsäpaloalue. Venäjän tiedeakatemian avaruustutkimusinstituutin mukaan aktiivinen paloalue oli 4.6. hieman yli miljoona hehtaaria. Mikäli huomioon otetaan satelliittikuvien avulla koko palojen vaurioittama pintakasvillisuuden ala, paloalue on 1,3 miljoonaa hehtaaria. Greenpeace Russian mukaan tähän alueeseen lienee laskettu kevään kuluessa palanut alue Amurin alueen länsiosissa. Greenpeacen mukaan keväästä lähtien Amurin alueen paloalue on 2,3 miljoonaa hehtaaria. Myös Jakutian tasavallassa ja Habarovskin alueella metsäpaloja oli kesäkuun alussa kymmenien tuhansien hehtaarien alueella. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa metsäpaloja oli kesäkuun alkupuolella vähän.
Moskovan alueen turvemaiden vesitys etenee. Kesän 2010 turvepalojen jälkeen Venäjän hallitus myönsi 150 miljoonaa euroa vesiojien, kanavien ja vedenkeruualtaiden kaivamiseen ja sulkujen ja teiden rakentamiseen alueen turvemaille. Näiden tarkoituksena on sammutusveden turvaaminen turve- ja metsäpaloissa. Tähän mennessä on vesitetty yli 50 paloarkaa aluetta pinta-alaltaan noin 30 000 hehtaaria. Tämän lisäksi noin puolet metsäpaloalueista on raivattu ja rakennettu noin 1000 vesirakennelmaa, ml. 193 patoa, 362 kanavaa, 28 vesireittiä ja 6 sulkua. Vuoden 2013 loppuun mennessä on tarkoitus vesittää kaikki suunnitellut 90 paloarkaa turvealuetta pinta-alaltaan 77 000 hehtaaria.
Solombalales ja ympäristöjärjestöt sopivat vanhojen metsien suojelusta vuokrametsissä Arkangelin alueella. Muun muassa sellua, paperia ja sahatavaraa valmistava holdingyhtiö Solombalales on solminut ympäristöjärjestöjen kanssa sopimuksen noin 130 000 hehtaarin vuokrametsäalueensa jättämisestä taloudellisten toimien ulkopuolelle. Tämä vanhojen metsien moratorioalue sijaitsee Severnaja Dvina- ja Pinega-jokien välissä. Sopimus on viisivuotinen ja sisällöltään samantapainen kuin vuonna 2008 solmittu aiempi sopimus. Ympäristöjärjestöjen puolelta sopimuksen allekirjoittivat Greenpeace, WWF Russia ja Transparent World.