Venäjän hallitus hyväksyi määräyksellään metsätalouden kehittämisohjelman toteutussuunnitelman vuodelle 2014 ja suunnittelukaudelle 2015–2016. Suunnitelma sisältää 46 indikaattoria vuosille 2014–2016. Alla niistä muutamia poimintoja, toteutuma vuonna 2012 ja eräitä huomioita:
Tunnus |
Tavoitetunnus 2014–2016 |
Toteutuma 2012 |
Huomiot |
Ensimmäisinä päivinä havaitsemisen jälkeen sammutettujen metsäpalojen osuus |
2014: 78 % |
71 % |
Metsäpalojen havainnointijärjestelmiin ja sammutuskalustoon panostettu voimakkaasti vuoden 2010 katastrofaalisten metsäpalojen jälkeen. |
Metsäteiden rakentaminen metsäpalojen torjuntaan |
2014–2016: 1600 km/v |
7400 |
Vuonna 2011: 6200 km. Voimakas panostus tienrakennukseen vuoden 2010 metsäpalojen jälkeen. |
Suurten metsäpalojen osuus metsäpalojen kokonaismäärästä |
2014–2016: 4,3/4,0/3,7 % |
6 % |
Suuren metsäpalon pinta-alaraja: yli 25 ha maasta käsin tehtävässä sammutuksessa ja yli 200 ha ilmasta käsin tehtävässä sammutuksessa. Vuonna 2012 osuus Luoteis-Venäjällä 1 % ja Siperian ja Kaukoidän federaatiopiireissä 10 %. |
Metsien arviointi sekä metsien valvonnan, suojelun ja uudistamisen suunnittelu federaation budjettirahoituksella |
2014–2016: 6,7 milj. ha/v |
|
Vuosina 2007–2012 metsien arviointia ei rahoitettu ollenkaan federaation budjetista, vaan sitä tehtiin ainoastaan metsänvuokraajien ja alueiden omalla rahoituksella 4–6 milj. ha vuosittain. Seurauksena on, että metsätalouden suunnitteluaineistojen ikä on keskimäärin lähes 20 vuotta. |
Hakkuumahdollisuuksien käyttö |
2014: 33 % 2015: 36 % |
28 % |
Vuonna 2012 Luoteis-Venäjän alueilla: Karjala 48 %, Arkangeli 48 %, Vologda 44 %, Leningradin alue 75 %. |
Uudet hakkuu-, metsänuudistamis- ja metsänhoito-ohjeet hyväksytty Venäjän jokaiselle metsäalueelle (lesnoi raion) (31 kpl) |
30.12.2015 |
|
Nykyiset koko Venäjää koskevat hakkuuohjeet vuodelta 2011 ja metsänuudistamis- sekä metsänhoito-ohjeet vuodelta 2007. |
Metsätalouden kehittämisohjelma on keskeinen metsäpolitiikan toimeenpanon väline
Metsätalouden kehittämisohjelma on yksi kymmenistä eri alojen valtiollisista kehittämisohjelmista ja osa Venäjän federaation sosio-ekonomista kehittämiskonseptia 2020. Kehittämisohjelman vastuullinen toteuttaja on Venäjän luonnonvara- ja ekologiaministeriö yhteistyössä sen alaisen Venäjän metsätalousviraston kanssa. Ohjelma on jaettu neljään alaohjelmaan: metsätuhojen torjunta ja metsien suojelu; metsien käytön turvaaminen; metsien uudistaminen ja metsätalouden valtiollisen ohjelman toteuttaminen.
Ohjelman aiempi versio oli joulukuulta 2012. Ohjelman päivitys käynnistyi vain vajaa vuosi tämän jälkeen, kun sen sisältö piti saada linjaan syyskuussa 2013 hallituksen hyväksymien valtion metsäpolitiikan perusteiden kanssa. Metsäpolitiikan tavoitteet ja tehtävät on tarkoitus toteuttaa nimenomaan valtionohjelmien ”Venäjän metsätalouden kehittäminen 2013–2020” ja ”Teollisuuden kehittäminen ja sen kilpailukyvyn parantaminen vuoteen 2020 asti” sekä uudistamalla lainsäädäntöä.
Metsätalouden kehittämisohjelma saa voimakasta kritiikkiä
Venäjän hallitus on kritisoinut valtionohjelmien (38 kpl) laatua. Hallitus arvioi vain viisi valtionohjelmaa vaikuttavuudeltaan merkittäviksi ja kolme tehottomiksi, mukaan lukien metsätalouden ohjelma.
Venäjän WWF:n mukaan Venäjän metsäpolitiikan uusien linjausten ja metsätalouden kehittämisohjelman välillä on suuria ristiriitoja. Esimerkiksi metsäpolitiikan keskeiseksi linjaukseksi otettu siirtyminen ekstensiivisestä metsätalouden mallista intensiiviseen tulkitaan eri tavalla. Kehittämisohjelmassa metsien käytön tehostamisessa on ajatuksena ottaa käyttöön uusia koskemattomia metsäalueita. WWF:n mukaan intensiivisellä metsätaloudella tarkoitetaan jo aiemmin käsiteltyjen ja taloudellisesti saavutettavissa olevien metsien tuottavuuden parantamista. WWF:n mukaan yhdeksi kehittämisohjelman tavoitetunnukseksi tulisi ottaa vuosittain hakattu puumäärä pinta-alayksikköä kohti vuokratuilla metsäaluilla. Tällä tunnuksella voitaisiin seurata intensiivisen metsätalouden edistymistä.
Lisäksi WWF:n mukaan kehittämisohjelmasta puuttuu metsäpolitiikka-asiakirjaan kirjattuja periaatteita, kuten metsiä ja metsäviranomaisten toimintaa koskevan tiedon avoimuus, kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon sekä metsien ekologisten tehtävien ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen.
Greenpeace Russia Forestforum.ru-sivuilla metsätalouden kehittämisohjelmaa on luonnehdittu aikaisempien vuosikymmenten tapaiseksi kokoelmaksi hyviä metsähallinnon toiveita. Lisäksi ohjelman indikaattoreita pidetään mielikuvituksellisina ja tulkinnanvaraisina ilman selviä mekanismeja siitä, miten ne voidaan saavuttaa.
Myönteistäkin metsätalouden kehittämisohjelman toteutussuunnitelmasta löytyy. Tästä esimerkkinä on metsänarvioinnin federaation rahoituksen uudelleenkäynnistyminen. Lisäksi vuosikausien keskustelujen jälkeen on päätetty laatia metsäalueittain uudet metsien hakkuun, uudistamisen ja hoidon ohjeistot, jotka huomioivat paremmin alueelliset erityispiirteet kuin nykyiset, koko federaatiota koskevat ohjeistot.
Lähteitä:
Rossiskije Lesnyje Vesti 14.8.2014, Venäjän metsätalouden kehittämisohjelma 2013–2020, Rossijskaja gazeta, Greenpeace Russia uutinen1 & uutinen2, WWF Russia, Doklad o povyšenii effektivnosti lesnogo kompleksa Rossijskoi Federatsii 2013, Ežegodnyi doklad o sostojanii i ispolzovanii lesov Rossijskoi Federatsii za 2012 g.