Ulkomailta tuodun hakkeen osuus metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytöstä on pudonnut neljäsosaan vuodesta 2008. Tuontipuun osuus energiantuotannossa käytettävistä puupolttoaineista on 14 prosenttia, mustalipeän osuus tästä on kaksi kolmasosaa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt tuontipuun osuutta energiantuotannossa vuosien 2011–2015 aikana. Puupolttoaineet kattavat sekä suoran tuonnin (mm. hake, polttopuu) että Suomessa metsäteollisuuden käyttämästä tuontipuusta syntyneet sivu- ja jätetuotteet (mm. mustalipeä, puru, kuoret).
Tuontihakkeen määrä laskussa
Selvityksen mukaan Suomeen tuotu hake käytettiin metsäteollisuudessa kokonaan vuosien 2000–2007 aikana. Vuosina 2008–2010 hakkeen tuontimäärä ylitti teollisuuskäytön miljoonalla kuutiometrillä vuosittain, ja erotuksen oletetaan menneen energian tuottamiseen.
Enimmillään tuontihake kattoi neljänneksen metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytöstä. Vuoden 2010 jälkeen tuontihakkeen käyttömäärät ovat laskeneet tasaisesti. Vuonna 2015 tuontihaketta käytettiin energiantuotannossa 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli kuusi prosenttia metsähakkeen kokonaiskäytöstä. Keskimäärin tuontihakkeen osuus oli kahdeksan prosenttia vuosina 2011–2015.
Kuorta ja ainespuutakin energiaksi
Ulkomailta tuotua tukki- ja kuitupuuta on käytetty energiantuotantoon noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrä on vähentynyt puoleen vuodesta 2011. Kun tukki- ja kuitupuu lasketaan mukaan metsähakkeen määrään, on tuontihakkeen osuus energiantuotannosta keskimäärin 13 prosenttia tarkasteluaikana.
Tuontipuusta saatua kuorta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa keskimäärin 0,8 miljoonaa kuutiometriä vuosittain eli 12 prosenttia kuoren kokonaismäärästä. Lisäksi ulkomaista poltto- ja jätepuuta on käytetty energiantuotannossa 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Mustalipeä merkittävin puupolttoaine
Tuontipuun osuus on keskimäärin 14 prosenttia energiantuotannossa käytetyistä puupolttoaineista vuosina 2011–2015. Selluntuotannossa syntyvä mustalipeä on merkittävin tuontipuusta saatava puupolttoaine, sen osuus on yli 60 prosenttia. Ulkomailta tuodun puun kuoren osuus puupolttoaineista oli 11 prosenttia ja metsähakkeen yhdeksän prosenttia.
Tarkasteltaessa mustalipeän tuotantoa ja teollisuuden kiinteitä sivutuotteita voidaan todeta, että tuontipuuhun perustuva energiantuotanto on vähentynyt merkittävästi 2000-luvun puolivälistä, jolloin metsäteollisuuden käyttämästä puusta oli suurempi osa ulkomaista.
Tuontipuun energiakäytöstä ei ole olemassa erillisiä tilastoja. Selvityksessä käytetyt tiedot saatiin yhdistelemällä ja vertailemalla Tullin, Tilastokeskuksen ja Luken ulkomaankauppaa sekä puun ja energian käyttöä koskevia tilastoja.
Lähteet:
Tuontipuu energiantuotannossa, Esa Ylitalo, Luke, 27.1.2017
Tuontipuu palaa monessa eri muodossa, Bioenergia.fi, 16.3.2017