Uuden metsäpalokauden lähestyessä ympäristöjärjestö Greenpeace Russia on julkaissut Forestforum.ru-sivustollaan useita uutisia Venäjän metsäpalojen määristä ja syistä. Uutisten mukaan viralliset luvut ja Venäjän tiedeakatemian satelliittiseurannan osoittamat metsäpalojen pinta-alatiedot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Viralliset tiedot ovat huomattavasti pienempiä.

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin tiedot perustuvat Venäjän metsätalousviraston ja Venäjän hätätilaministeriön tilastoihin. Niiden mukaan vuonna 2012 metsämaan paloala oli 2,1 miljoonaa hehtaaria. Puustoa paloi kaikkiaan 64 miljoonaa kuutiometriä. Venäjän tiedeakatemian satelliittiseurannan mukaan metsämaan paloala oli 11,5 miljoonaa hehtaaria eli yli viisinkertainen virallisiin tilastoihin verrattuna. Tiedeakatemian mukaan viime vuoden metsäpaloala oli suurin koko satelliittiseurannan aikana. Virallisten tilastojen mukaan metsää paloi eniten Siperian ja Kaukoidän federaatiopiireissä, kun taas Volgan, Keski-Venäjän ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirit säästyivät metsäpaloilta lähes tyystin.

Metsäpalojen määrä 2001–2012
Vuosi
Rosstat
Venäjän tiedeakatemia
Pinta-alojen ero
%
milj. ha
2001–2006 keskim. /v
1,25
3,17
250
2007–2012keskim. /v
1,80
5,5
306
2007
1,0
2,1
2008
2,1
7,8
2009
2,1
3,8
2010
2,0
2,9
2011
1,4
5,0
2012
2,1
11,5
Metsäpalojen kehitys 1992–2012
Uuden metsälain aikana metsäpalot ovat lisääntyneet
Huomionarvoista on, että sekä virallisten tilastojen että tiedeakatemian satelliittiseurannan mukaan keskimääräinen vuotuinen paloala on selvästi kasvanut uuden metsälain aikana vuosina 2007–2012 verrattuna vuosiin 2001–2006. Greenpeacen mukaan tähän on useita syitä. Ensiksi, vuoden 2007 uudessa metsälaissa metsätalouspiireiltä (leshoz) evättiin oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa (esim. puukauppaa). Vielä 2000-luvun puolivälissä leshozit hankkivat jopa 60–70 % tuloistaan itse ja kykenivät ylläpitämään riittävää määrää sammutuskalustoa ja metsätalouden työntekijöitä, jotka pystyttiin tarvittaessa nopeasti mobilisoimaan sammutustöihin. Uuden metsälain astuttua voimaan vuonna 2007 metsätalouspiireistä (uusi nimi lesnitšestvo) tuli täysin budjettirahoitteisia organisaatioita, jotka vastaavat vain metsien hallinnasta. Sammutustöistä vastaavat yksityiset organisaatiot, kuten entisistä leshozeista muodostetut valtiolliset liikelaitokset, jotka vuodeksi solmittujen sopimusten perusteella vastaavat vain tekemistään konkreettisista töistä, eivätkä esimerkiksi metsien tilan seurannasta tai palontorjunnan pitkäaikaisesta kehittämisestä.
Toiseksi, federaation ja alueiden budjettirahoitus ei riitä metsäpalojen torjuntaan pahimpina palojen syttymiskausina. Metsäpaloja on paljon samanaikaisesti, eikä kalustoa tai henkilöstöä riitä niiden sammuttamiseen. Greenpeacen mukaan uuden metsälain aikana metsien suojelusta ja metsäpalotorjunnasta vastaavien työntekijöiden määrä on vähentynyt kuudesosaan aiemmasta. Kolmantena syynä voidaan mainita erityisesti syrjäisten, tiettömien metsäalueiden sammutuksessa tärkeän federaatiotason metsäpalojen lentosammutuskeskuksen Avialesoohranan hajottaminen alueellisiksi yksiköiksi. Vuosien 2000–2011 välisenä aikana Avialesoohranan henkilökunta ja sen lentokoneiden määrä väheni alle puoleen ja lennettyjen valvontalentojen määrä neljäsosaan.
Greenpeacen mukaan viranomaisten tekemä metsäpalojen määrän tarkoituksellinen pienentäminen on syynä moniin ongelmiin. Luotettavan tiedon puuttuminen vaikeuttaa ja hidastaa päätöksentekoa metsäpalojen torjunnassa ja sammutuksessa. Lisäksi Greenpeacen mielestä palojen sammuttamiseen ei suunnata riittäviä resursseja erityisesti kaukaisilla alueilla, koska tällaiset palot on paljon helpompi vain jättää tilastojen ulkopuolelle kuin yrittää sammuttaa.
Kuivan heinän kulotukset aiheuttavat paljon metsä- ja turvepaloja
Venäjällä metsä- ja turvepalojen tärkein syy ovat perinteisesti tehtävät kuivan heinän ja sänkipeltojen kulotukset, jotka tulisi tehdä tarkan valvonnan alaisuudessa tulen leviämisen estämiseksi. Metsien paloturvallisuusohjeissa kielletään kuivan heinän polttaminen suoraan metsään rajoittuvilla palstoilla ja mikäli kulotusaluetta ei ole rajattu vähintään 50 cm leveällä kivennäismaan paljastavalla kaistaleella. Myös muissa laeissa ja ohjeissa on rajoitteita kuivan heinän kulotuksille, mutta käytännössä niitä ei mielletä kielloiksi, ja kulotukset jatkuvat entiseen malliin. Toinen puoli kuivan ruohon kulotuksista on tahallaan sytytetyt tai varomattomuuden vuoksi syttyneet palot, joita kukaan ei ole edes ajatellut valvovansa. Virallista tilastointia kuivan ruohon kulotuksista ei ole olemassa, minkä vuoksi ei osata myöskään varmuudella sanoa, miten suuri osa metsä- ja turvepaloista syntyy näistä kulotuksista. Greenpeace arvioi, että kulotukset ovat syynä vähintään 30–40 prosenttiin metsäpaloista ja 80 prosenttiin turvepaloista, ja ovat pääasiallinen syy erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Greenpeace on käynnistänyt kampanjan kuivan heinän kulotusten kieltämiseksi.
Tämän vuoden metsäpalokaudesta odotetaan vaikeaa
Greenpeacen mukaan tulevasta metsäpalokaudesta tullee viimevuotista pahempi. Viime kesä oli tiheään asutuissa Venäjän Euroopan puoleisissa osissa ja Uralin alueella sekä osassa Siperian ja Kaukoidän alueita sateinen ja kostea, minkä vuoksi näillä alueilla on paljon paloainesta valmiina. Samoin voimistunut maatalouden kuoleminen lisää hoitamattomien heinä- ja sänkipeltojen määrää. Lisäksi edellisvuosien metsäpalojen (2010), myrskyjen (2009–2010) ja kaarnakuoriaistuhojen (2010–2012) jäljiltä metsissä on runsaasti kuivaa puuainesta, mikä lisää paloriskiä. Greenpeace ennustaakin, että tänä vuonna 30–40 % todennäköisyydellä katastrofaalisille metsäpaloille otolliset pitkät kuivuuskaudet sattuvat tiheään asutuille Keski-Venäjän alueille tai Luoteis-Venäjälle. Metsäpalojen torjunnan järjestämistä vaikeuttaa vielä se, että Venäjän alueet ovat velkaa sammutusorganisaatioille viime vuosien sammutustöistä noin 40 miljoonaa euroa. Tämä velka on maksettava tänä vuonna, mikä vähentää entisestään metsäpalojen torjuntaan käytettävissä olevia varoja.
Mitä pitäisi tehdä metsäpalojen riskin ja tuhojen vähentämiseksi?
Ympäristöjärjestön mukaan metsäpalokausi on jo niin lähellä, että systemaattisten keinojen käyttöönotto on liian myöhäistä. Seuraavilla toimenpiteillä voitaisiin kuitenkin vähentää metsäpalojen mittakaavaa ja pienentää tuhoa:
  • Heinän kulotuksen kieltäminen kokonaan.
  • Tuomiot käyttöön metsäpaloalan tietojen salaamisesta.
Venäjän rikoslaki antaa mahdollisuuden vankeusrangaistukseen tietojen salaamisesta, jos seurauksena vaarantuu ihmisten henki tai terveys. Käytännössä tätä mahdollisuutta ei ole vielä käytetty luontoalueiden paloissa.
  • Ajoissa tehty hätätilan julistaminen metsäpalojen vuoksi, tarkka kontrolli viranomaisten ja kansalaisten taholta.
Alueiden välisen tai federaatiotason hätätilan julistaminen varmistaisi riittävien resurssien suuntaamisen metsäpalojen sammuttamiseen hätätila-alueilla. Hallituksen määräyksessä toukokuulta 2011 on määritelty tarkat ohjeet hätätilan julistamisesta, mutta näitä ohjeita ei käytännössä noudateta.