Tietotoimisto Rosblatin toimittaja Aleksandr Sologub kokoaa oheisessa artikkelissa yhteen Venäjän metsätalouden tämänhetkisiä ajankohtaisia keskustelunaiheita liittyen metsävarojen käyttöön. Venäjän voi lähiaikoina olla vaikea päästä metsävaroihin käsiksi, jos valtio ei pikaisesti ryhdy rakentamaan metsäautoteitä eikä ehkäise laittomia hakkuita. Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin metsäteollisuuden ja metsätalouden kehittämiskomitean puheenjohtaja Aleksandr Beljakovin mielestä nyt olisi asetettava sulku arvopuiden – havutukin ja vaneritukin – maastaviennille ja kiellettävä tammen, pyökin ja saarnen vienti kokonaan. Nyt Venäjän metsiä ei suojele oikeastaan kukaan. Venäjän luonnonvaraministeri Jurij Trutnevin antamien tietojen mukaan vuonna 2003 metsänsuojelun piirissä työskenteli 80 000 valtion työntekijää. Nykyään vastaavia tehtäviä hoitaa kaikkiaan 658 Federatiivisen luonnonvarojen hyödyntämisen valvontalaitoksen (Rosprirodonadzor) työntekijää. Rosprirodonadzoriin on ehdottomasti siirrettävä vähintään 22 000 henkilöä uudistettavista leshozeista, sanoo Trutnev. Luonnonvaraministeriö on ehdottanut tätä jo noin vuosi sitten, mutta päätöksen aikanaan tekee kuitenkin Venäjän hallitus.
Niin kauan kuin suojeluasia on päättämättä, metsiä salaa hakkaavat eivät istu kädet ristissä. Venäjän metsätalousviraston johtajan Valeri Roschupkinin mukaan laiton puukauppa aiheuttaa Venäjällä noin 5 mrd. ruplan vahingot vuodessa. Suurin osa laittomasta puusta viedään Siperiasta Kiinaan, mutta myös Luoteis-Venäjältä Skandinaviaan, ennen kaikkea Suomeen ja Ruotsiin.
Tänä vuonna metsätalousvirasto on aloittanut puunkorjuualueiden satelliittivalvonnan. Trutnevin mukaan vuonna 2006 satelliittivalvonta aiotaan ulottaa intensiivisen metsänkäytön koko alueelle eli yli 100 milj. hehtaarille ja vuosina 2007 – 2008 kaikkiin hyödynnettäviin metsiin. Satelliittivalvonta ei kuitenkaan ole ihmelääke ryöstöhakkuita vastaan, vaan keino laittomien hakkuiden laajuuden määrittelyyn. Leningradin alueen lainsäädäntökomitean varapuhemies Andrei Nelidov sanoo, että satelliittivalvonnan avulla pystytään objektiivisesti arvioimaan Venäjän metsien tilaa, mutta ei näkemään, onko metsät kaadettu luvallisesti vai luvatta. Ja ainoastaan silloin kun rikkomukset ovat tapahtuneet vuokrametsissä, tiedetään ainakin keneltä asiasta voidaan kysyä.
Toisin sanoen metsänkäyttäjien on entiseen tapaan suojeltava metsänsä itse. Suosituin tapa on perustaa vuokrametsiin omia valvontajoukkoja. Ilim Pulp Enterprisen puunkorjuun ja puunjalostuksen kehitysjohtaja Dmitri Tshuiko kertookin, että yhtiöllä toimii Irkutskin alueella metsäpoliisi. Tämä metsien valvontaan erikoistunut yksikkö on yhdessä valtion järjestysvallan kanssa ottanut lokakuuhun 2005 mennessä kiinni 226 henkilöä, jotka olivat kaataneet puita laittomasti Ilim Pulpin vuokraamista metsistä. Tämän lisäksi korporaatio käyttää modernia informaatioteknologiaa valvoakseen puutavaran liikkumista hakkuilta puunjalostustehtaalle. Lesovoz-satelliittivalvontajärjestelmä mahdollistaa yhtiön omien puutavara-autojen kulun seuraamisen Luoteis-Venäjän alueella.
Toinen kiperä ongelma ovat tiet. Metsätalousviraston tietojen mukaan Venäjällä on 100 000 metsähehtaaria kohden 1,2 km ympäri vuoden käytettäviä metsäautoteitä. Suurin osa teistä on surkeassa kunnossa, koska ne on rakennettu jo ennen neuvostoaikaa. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa vastaava luku on 10 kertaa suurempi ja Saksassa jopa 40 kertaa suurempi. Teiden rappeutumisen ohella hakkuumäärät ovat lisääntyneet. Tämän seurauksena monilla puunkorjuualueilla puunkuljetusmatka on kasvanut moninkertaiseksi ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi Arkangelin alueella keskimääräinen kuljetusmatka on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut 30 kilometristä 70 kilometriin, minkä vuoksi puun kuljetuskustannukset kasvavat. Mutta se ei suinkaan ole pääsyy. Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien uusien teiden puute johtaa puunkorjuumäärien suuriin kausivaihteluihin. Talvella maan jäätyessä ja kovettuessa korjuuyritykset kaksin- tai jopa nelinkertaistavat hakkuunsa saadakseen raaka-ainevarastot mahdollisimman suuriksi. Välikausina eli syksyllä ja keväällä kelirikon alkaessa niiden on keskeytettävä työnsä ja myytävä puuta varastoista. Ajan myötä varastoidun puun laatu heikkenee ja se joudutaan myymään polkuhintaan.
Ongelman ratkaisemiseksi Venäjän hallitus on varannut vuoden 2006 budjettiin 500 milj. ruplaa tienrakennusvaroja. Määrä voi kaksinkertaistua sen jälkeen kun metsäasioista vastaavat laitokset (luonnonvaraministeriö, teollisuus- ja energiaministeriö, taloudellisen kehittämisen ja kaupan ministeriö) saavat valmiiksi monitahoisen kehittämisohjelman. Mutta miljoona ruplaakin on varsin vaatimaton summa. Luoteis-Venäjän metsäteollisuussektorin liittojen, yritysten ja organisaatioiden konfederaation analyytikko Igor Ryvkinin arvion mukaan budjettivarat riittävät noin 200 km rakentamiseen eli yhden alueen teiden tekoon, mutta ei enempään. Neuvostoaikaan teitä rakennettiin vuosittain 3000 – 5000 km, muistelee Ryvkin. Hänen mielestään myönnettävää rahamäärää merkittävämpi seikka on se, kuka rahat saa. Tiedossa on, että teitä rakennetaan Arkangelin ja Vologdan alueille, mutta toistaiseksi ei ole selvillä, kuka metsänkäyttäjistä kykenee ne käyttämään ja kenelle taas kilpailuedut nousevat tärkeimmäksi asiaksi.
Äskettäin Pietarissa pidettiin kansainvälinen ministerikonferenssi, jonka tuloksena saatiin aikaan metsäalan yhteistyöjulistus. Julistuksen allekirjoitti 42 maata, mm. Venäjä, Saksa, Ukraina, Iso-Britannia, Norja, Suomi ja Japani. Dokumentti sisältää päätöksen tarkistaa metsälainsäädäntöä ja laatia strategia laittomaan puukauppaan johtavien syiden poistamiseksi. Tähän liittyen Venäjä tekee vuonna 2006 kansallisen suunnitelman laittomien hakkuiden vastaisesta ohjelmasta. Ohjelma perustuu hallitustenväliseen laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan vastaiseen suunnitelmaan, jonka mukaan Venäjälle perustetaan yhtenäinen tietopankki. Tietopankin avulla on mahdollista seurata puun matkaa korjaajalta kuluttajalle, kertoi metsätalousviraston varajohtaja Mihail Girjaev. Hänen mukaansa meneillään on kuusi pilottihanketta yhtenäisen tietoverkon saamiseksi Habarovskin piiriin, Irkutskin alueelle, Burjatiaan, Krasnojarskin piiriin sekä Leningradin ja Arkangelskin alueille. Maailmanpankki on myöntänyt verkon perustamiseen ensi vuodelle yli 2 milj. USD. Hankkeessa ovat metsätalousviraston ohella mukana Venäjän turvallisuuspalvelu, sisäasiainministeriö, vero- ja tullilaitos sekä aluehallinnot.
Muodollisesti metsät Venäjällä ovat valtion omaisuutta, mutta todellisuudessa valtio ei ole enää pitkään ollut metsissään isäntänä. Se ei pysty tehokkaasti suojelemaan metsävarojaan salahakkaajilta, metsäpaloilta eikä muiltakaan harmeilta. Tosiasiassa metsänkäyttäjät ovat hoitaneet nuo suojelutehtävät, tosin ainoastaan vuokrametsissä. Monet metsänkäyttäjistä puolustavat metsien yksityisomistusta vaatien, että metsähuutokaupoissa metsiä myönnettäisiin vain kokeneille puunkorjaajille eikä mahdollisesti suurille oligarkkisille tuntemattomille yhtiöille, joilla ei ole mitään suhdetta metsään, vaan jotka ovat kiinnostuneita ainoastaan metsävarojen jälleenmyynnistä.
Lähde: Tietotoimisto Rosbalt