Venäjän Greenpeacen tiedotteessa todetaan, että uutta ja suuri edistysaskel Venäjän metsäviraston johtajan Roschupkinin antamassa lausunnossa laittomista hakkuista on se, että Venäjä on tunnustanut laittomien hakkuiden ja puukaupan olemassaolon sekä tarpeen toimia niitä vastaan. Vuosien 2000 – 2003 virallisten tilastotietojen mukaan laittomien hakkuiden määrä Venäjällä oli 0,4 – 0,6 % laillisten hakkuiden määrästä. Riippumattomat lähteet arvioivat laittomien hakkuiden määräksi 20 – 30 %.
Maailmanlaajuisesti laittomiin hakkuisiin liitetään ilman virallista lupaa tehtyjen hakkuiden lisäksi myös ne luvalliset hakkuut, joissa on rikottu hakkuuohjeita tai ylitetty luvatut määrät, kirjoittaa Greenpeace. Venäjällä laittomia hakkuita on jaoteltu hieman eri tavalla, mutta kaikki ne johtavat siihen, että suuri määrä puuta jää virallisten tilastojen ulkopuolelle.
Greenpeacen sivustolla esitetään seuraava laittomien hakkuiden luokittelu:
- Salaa omin luvin tehdyt hakkuut, joihin kuuluvat sekä asukkaiden kotitarvehakkuu että pimeiden metsureiden hakkuut lähinnä puunviejille. Tilastotietoa näiden hakkuiden määristä ei ole, mutta arviolta niiden osuus on 10 % virallisista hakkuista.
- Parhaiden puiden tai palstojen korjuun harvennus- tai hygieniahakkuina. Asialla ovat yleensä metsätalouspiirit (leshozit), joille hakkuut tuovat puuttuvat rahat toiminnan harjoittamiseen. Metsämiehet itse käyttävät näistä hakkuista nimeä ”hynähakkuut” (”rubki dohoda”, vrt. oikea ”rubki uhoda”=harvennushakkuut). Koska hakkuut tehdään tavallisesti parhaimmilla paikoilla ja helposti saavutettavissa maastoissa, esim. tiheästi asutetuilla seuduilla teiden varsilta, ne johtavat Venäjän parhaimpien metsien rappeutumiseen. Näiden hakkuiden osuuden sanotaan olevan noin 30 % kokonaishakkuumäärästä ja lisäksi noin kolmannes korjatusta määrästä jää kirjaamatta tilastoihin.
- Teollisten hakkuiden ylihakkuut, jotka johtuvat hakkuupalstan väärästä rajaamisesta tai puumäärän epätarkasta määrittämisestä. Venäläisten ohjeiden mukaan puunkorjaaja on velvollinen ilmoittamaan puuston määrää koskevasta virheestä, jos poikkeama on yli 10 %, mutta käytännössä kukaan ei koskaan tee niin. Tällaista virheistä johtuvien laittomien hakkuiden osuus on 10 – 15 % laillisista hakkuista.
Lisäksi tekstissä todetaan, että myös virallisesti tilastoitavan puun korjuussa laiminlyödään hakkuuohjeita ja lakeja. Tavallisimpia rikkeitä ovat: pakollisen ympäristötarkastuksen laiminlyönti, vaikka hakkuut tehdäänkin suunnitelman mukaisina; epätäsmällisten vuokrasopimusten nojalla tehdyt hakkuut sekä vanhojen metsätaloussuunnitelmien mukaan tai ilman hakkuusuunnitelmaa tehdyt hakkuut.
Lähde: Venäjän Greenpeace