Greenpeacen metsäohjelman koordinaattori Jaroshenko arvioi Bumprom.ru -portaalin artikkelissa käsitystä Venäjän mittaamattomista metsävaroista ja niiden merkityksestä eurooppalaiselle metsäteollisuudelle. Artikkelin keskeinen sisältö on seuraava:
Jaroshenkon mielestä on selvää, että suurten ja kalliiden puunjalostustehtaiden rakentaminen Venäjälle voi tällä hetkellä olla hankalaa ja vaarallistakin esimerkiksi sen vuoksi, että ne voidaan takavarikoida. Mutta, jos Venäjän metsät ovat ainutlaatuiset, eikä niitä suuruudessaan voi verrata Euroopan maiden metsiin, on lienee eurooppalaisyhtiöiden ennemmin tai myöhemmin pakko perustaa laitoksia Venäjälle. Jos Venäjän metsävaroja taas pidetään vertailukelpoisina eurooppalaisiin nähden, saataneen eurooppalaisten yhtiöiden investointeja odottaa pitkäänkin, sillä yhtiöt valitsevat riskittömämmät ja vakaammat toiminta-alueet.
Seuraavassa verrataan Euroopan ja Venäjän Uralilta Eurooppaan ulottuvan alueen metsävaroja. On todettava, että ulkomaalaisten yhtiöiden kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea Venäjän tiheästi asutetuille seuduille sekä alueisiin, joilta tuotteita markkinoidaan Eurooppaan.
State of Europe’s Forests 2003 –julkaisun mukaan Euroopan metsien pinta-ala on 233,7 milj. ha. Venäjän Euroopan puoleisten metsien pinta-ala on 174,2 milj. ha eli Venäjän osuus Euroopassa ja Uralilla olevista metsistä on 42,7 %. Melkein samassa suhteessa jakautuu metsien puumäärä. Euroopassa puuta on 26,8 miljardia kuutiometriä ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla 22,9 miljardia, jolloin Venäjän osuus on 46,1 % ko. alueiden metsien puumäärästä. Luvut antavat aiheen epäillä, ovatko Venäjän metsävarat niin ainutlaatuiset. Ainakin metsien pinta-ala ja metsävarat ovat vertailukelpoisia.
Kestävän metsänkäytön kannalta pinta-ala- ja metsävaratietoja tärkeämmäksi nousee vuotuinen kasvu. Euroopassa tuo luku on 903,9 milj. m³ vuodessa ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla 377,2 milj. m³. Venäjän osuus on siis vain 29,4 % yhteenlasketusta metsien vuotuisesta kasvusta, mikä on selitettävissä niin viileämmällä ilmastolla kuin heikommalla metsien hoidollakin. Olettaa sopii, että järkevällä metsienhoidolla, tehokkaalla metsätaloudella ja metsitystoimilla Venäjän osuutta voitaisiin nostaa, mutta vielä se ei ole realistista.
Toisin sanoen, Venäjän metsävarapotentiaali pitkäaikaisessa kestävässä käytössä Venäjän nykyisillä metsätaloustoimenpiteillä on alle kolmasosa Euroopan luvuista. Venäjän metsät eivät siis olekaan ainutlaatuisia ja korvaamattomia Euroopan mittasuhteissa. Puunjalostustoiminnan edistämiseksi tarvitaan ulkomaisia sijoittajia nykyistä enemmän kiinnostavat olosuhteet.
Hakkuumäärien vertailu osoitti, että Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla hakattiin 66 milj. m³ puuta vuonna 2002 ja Euroopassa 504 milj. m³. Venäjän osuus on siis 11,6 % yhteismäärästä. Tämä johtuu siitä, että Venäjän metsät ovat heikompilaatuisia ja vaikeampien matkojen päässä kuin virallinen statistiikka antaa olettaa. Vuosikymmenien saatossa metsiä on hakattu epätaloudellisesti.
Tästä on pääteltävissä, että Venäjä ei olekaan Euroopan mittakaavassa johtava metsämaa, ei metsävarojen eikä metsienkäytön asteen tai luonteen suhteen. Johtavan metsämaan aseman saavuttamiseksi on metsätalouden laatua nostettava oleellisesti, luotava puunjalostusteollisuuden kehittämiselle suotuisat olosuhteet, taattava asiantunteva ja nykyaikainen tapa hoitaa metsäasioita. Nykyisellään Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla metsävaroja on liian vähän varteenotettavien sijoittajien houkuttelemiseksi Venäjän metsäsektorille.
Venäjän Greenpeacen metsäohjelman koordinaattori Aleksei Jaroshenko
Lähde: Bumprom.ru