Pasi Poikonen, Luken blogi:
Bioenergia-alan edunvalvontayhdistys Rossijskaja Biotoplivnaja Assotsiatsija järjesti Moskovassa mielenkiintoisen seminaarin, johon osallistui noin 100 asiantuntijaa Venäjältä. Viidennes osallistujista tuli Venäjän ulkopuolelta. Tilaisuudessa pohdittiin sekä maatalouden että metsätalouden hyödyntämien raaka-aineiden ja sivuvirtojen energiantuotantomahdollisuuksia.
Osallistujille esiteltiin saksalaisyhtiöiden toimintaa biokaasusektorilla. Saimme tutustua myös Moskovan ydinkeskustasta parinkymmentä kilometriä kaakkoon sijaitsevan Venäjän oman innovaatio- ja teknologiakeskuksen Skolkovon innovaatiotutkimuksiin uusiutuvissa energiaratkaisuissa.
Uusia ratkaisuja tuetaan Venäjällä
Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, kuinka uusien energiamuotojen käytön lisääntymiseen vaikuttaa tuotannossa käytettävän teknologian kehittyminen, ja miten ilmastopolitiikkaa eri maissa edistetään.
Venäjällä Bioteh-2030-ohjelma rahoittaa alan hankkeita. Uusien ratkaisujen kehittelyssä 400 hehtaarin alueella toimivalla Skolkovon teknologiakylällä Moskovan kupeessa on vahva rooli. Skolkovon kehitysohjelmassa metsätalouteen liittyviä innovaatioita tuetaan omalla erityisellä toimintaohjelmalla.
Biopolttoaineiden kehittelyssä on selvä tilaus, kun nykyisen globaalin 845 miljoonan autokannan arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja biopolttoaineiden käytön liikenteessä olevan silloin 27 prosentin luokkaa. Biopolttoaineiden käytön lisäämistä ajavat erityisesti aluetason sosio-ekonomiset vaikutukset.
Paperitehtaat investoivat taimitarhoihin
Kansainvälisissä tilaisuuksissa on parasta tietojen vaihtamisen suora linja eri tason toimijoiden kesken.
Syksyllä 2015 Joensuussa Barentsin metsäfoorumissa vierailleet venäläiset pitkän linjan sellu- ja paperiteollisuuden asiantuntijat esittelivät suurten kansainvälisten sellu- ja paperitehtaiden toimintatapoja Venäjällä. Meille esiteltiin, kuinka yritykset tekevät investointeja metsänviljelyyn taimitarhatuotannossa. Osa yleisöstä piti sitä sellu- ja paperitehtaille kuulumattomana toimintana.
Metsäteollisuuden kehittymistä tutkivien venäläisprofessorien perusteina oli raaka-aineen riittävyyden varmistaminen pitkällä tähtäimellä sekä paperintuotantoon että bioenergian raaka-aineeksi. Kannanotto oli vahva näyttö siitä, että suomalaista mallia suositellaan sovellettavaksi venäläisiin olosuhteisiin. Metsätalouteen on investoitava pitkällä tähtäimellä.
Pellettiä vai haketta?
Pelletin tuotannossa Venäjän sisämarkkinat ovat melko kehittymättömät. Venäjältä pellettejä viedään kuitenkin paljon esimerkiksi Tanskaan.
Entä, jos verrataan sitä Suomeen? Meillä pelletin käyttö on kasvanut koko 2000-luvun, ja silti suomalainen paikallinen lämmöntuotanto tukeutuu metsähakkeeseen. Tähän verrattuna pelletin käyttö on pientä samoin kuin investoinnit pellettiratkaisuihin vaatimattomampia.
Suomessa hakemarkkinoiden kehittymiseen on vaikuttanut metsänkäytön kulttuuri, jossa nuorten metsien hakkuista tulevalle pieniläpimittaiselle puulle on ollut käyttöä lähinnä energiantuotannossa. Toinen tekijä on kehittynyt metsätieverkosto, joka mahdollistaa hakeainespuun varastoinnin sekä haketuksen maastossa.
Eräässä venäläisesityksessä tuotiin esille, että juuri kuljettavuus ratkaisee paljolti polttoraaka-aineen käytön kannattavuuden. Hake pitää käyttää lähellä, kun löyhää massaa ei ole kannattavaa kuljettaa pidempiä matkoja. Kannattavuuden rajana on 50 kilometriä.
Tilaisuuden alkuperäiset venäjänkieliset esitykset voi käydä lukemassa täältä