Koivutukin vientikiintiöstä odotetaan päätöstä lähiaikoina Venäjällä. Virallisen arvion mukaan koivutukin tuotanto ei riitä kattamaan vaneriteollisuuden kasvavaa raaka-ainetarvetta ilman viennin rajoittamista.
Koivutukin vienti kaksinkertaistunut
Venäjältä vuosittain vietävästä 20 miljoonasta puukuutiometristä kolmasosa eli kuusi miljoonaa kuutiometriä on koivua. Tästä puolet on läpimitaltaan yli 15 cm:n koivukuitupuuta, jonka vienti on vaihdellut viimeisten viiden vuoden aikana 3–4 miljoonan kuutiometrin välillä. Läpimitaltaan alle 15 cm:n koivua on viety vuosittain runsaat miljoona kuutiometriä. Koivutukin nimikkeellä viedyn läpimitaltaan yli 15 cm koivun vientimäärä on viimeisin viiden vuoden aikana kaksinkertaistunut. Vuonna 2017 koivutukkia vietiin kaksi miljoonaa kuutiometriä.
Puun vienti Venäjältä
Koivukuitupuun (yli ja alle 15 cm) viennistä Suomen osuus on lähes 90 prosenttia, kun taas koivutukin viennistä noin 80 prosenttia päätyy Kiinaan. Koivutukin vientiin suunniteltu kiintiö on 567 000 kuutiometriä kuudelle kuukaudelle, joten se leikkaisi koivutukin viennin vuoden 2014 tasolle. Kiintiön suuruus perustuu yritysten koivutukin vientihistoriaan vuosina 2014–2016, joten käytännössä kiintiö leikkaisi lähinnä Kiinan vientiä.
Koivun vienti puutavaralajeittain ja maittain
Koivutukin tuotanto
Koivun vientikiintiöön liittyvässä Venäjän Teollisuus- ja kauppaministeriön taustamuistiossa arvioidaan, että Venäjällä korjataan vuosittain 70 miljoonaa kuutiometriä lehtipuuta, josta 13 miljoonaa kuutiometriä on vaneriteollisuuden tarvitsemaa koivutukkia. Venäjällä koivuvaneria tuottaa 40 tehdasta, ja niiden käyttämä puumäärä on nykyisellä tuotannon tasolla 11 miljoonaa kuutiometriä. Vanerin tuotannon odotetaan kasvavan, joten koivutukin viennin rajoittaminen nähdään tarpeelliseksi.
Julkisten tietolähteiden perusteella on kuitenkin vaikeaa arvioida koivutukin riittävyyttä Venäjällä. Kattavia puutavaralajikohtaisia korjuutilastoja ei ole saatavilla, kuten meillä Suomessa. Venäjän tilastokeskus Rosstat tosin julkaisee federaatiopiireittäin tuotantotilastoja, joissa puutavaralajeja on eroteltu, mutta niissä ilmoitetut raakapuun tuotantomäärät ovat 40 prosenttia pienemmät kuin Metsätalousviraston tilastoimat puunkorjuumäärät. Seuraavassa Rosstatin tilastojen avulla on pyritty arvioimaan eri puutavaralajien korjuumääriä.
Rosstatin tilastoissa lehtitukin osuus on noin 10 prosenttia puuntuotannosta koko Venäjän tasolla. Kun tämä osuus suhteutetaan Metsätalousviraston puunkorjuutilastoon, päädytään yli 20 miljoonaan kuutiometriin lehtipuutukkia. Vanerikoivun tuotantomäärä ei kuitenkaan ole aivan näin suuri, sillä arvioidussa lehtitukin määrässä mukana on vaneritukin lisäksi myös sahaukseen päätyvä koivutukki, haapatukki ja muut lehtipuutukit. Lisäksi Metsätalousviraston puunkorjuumäärässä on mukana hukkapuut.
Kartalla on esitetty federaatiopiireittäin lehtipuutukin hakkuut perustuen Rosstatin puutavaralajien tuotantomääriin ja Metsätalousviraston korjuumääriin, Rosstatin tilastoima lehtipuutukin tuotanto, vanerin tuotantomäärän perusteella arvioitu tukin käyttömäärä sekä koivutukin vienti vuonna 2016. Suurimmilla vanerin tuottaja-alueilla, Luoteis-Venäjällä ja Volgan federaatiopiirissä, lehtipuutukkia näyttäisi olevan riittävästi saatavilla jopa Rosstatin tilastojen perusteella. Federaatiopiiritasolla koivutukin tuotanto näyttäisikin riittävän kattamaan sekä kotimaisen että vientikysynnän nykytason myös niillä alueilla, joille Venäjän vanerin tuotanto on keskittynyt. Ongelmia voi kuitenkin esiintyä yksittäisillä tuotantolaitoksilla, joiden ympäristöstä laadukkaat koivutukkivarat on mahdollisesti jo hakattu ja puuta joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Näiden laitosten puuraaka-aineen saatavuusongelmien ratkaisemiseksi vientikiintiön merkitys lienee kuitenkin symbolinen.
Kansallisen tullinimikkeistön erityispiirteet
Eurooppalaisen CN8-nimikkeistön mukaan koivu jaetaan kolmeen luokkaan: yli 15 cm:n tukkeihin sekä muuhun puuhun (kuitupuu), joka on poikkileikkaukseltaan yli tai alle 15 cm. Venäjän tullissa puu luokitellaan 10-numeroisiin tullinimikkeisiin, joissa koivutukin koodi on CN-luokkaa vastaava (TN VED 4403 95 000 1), mutta muulle puulle (kuitupuulle) luokkia on kahden sijasta neljä:
|
suurin lpm ≥ 15 cm: |
latva < 15 cm (4403 95 000 2) |
|
latva > 15 cm (4403 95 000 9) |
|
|
lpm < 15 cm: |
latva < 15 cm (4403 96 000 1) |
|
muut (4403 96 000 9) |
Venäjän tullin käyttämä eurooppalaista standardia yksityiskohtaisempi luokittelu aiheuttaa lisätyötä ja -kustannuksia puun lajitteluun ja kuljetukseen. Se myös jättää mahdollisuuden tulkinnanvaraisuuteen. Lisäksi läpimitaltaan alle 15 cm:n luokka ”muut” (4403 96 000 9) on määritelmältään selkiytymätön, koska siihen kuuluva yli 15 cm:n läpimitta sisältyy jo edellisiin luokkiin. Tästä huolimatta vuonna 2017 Suomeen tuotiin noin 20 000 kuutiometriä kyseiseen nimikkeeseen luokiteltua koivua.
Venäläisten viranomaisten ja asiantuntijoiden keskustelussa on nostettu esiin koivutukin ja järeän koivukuitupuun erottamiseen liittyvä ongelma tullinimikkeistön perustuessa pelkkään läpimittaan. Väärään tullinimikkeeseen luokittelun välttämiseksi on ehdotettu täydennyksiä koivutukin laatua koskeviin määrittelyihin. Kiintiötä koskevaa asetusta on käsitelty Talouskehitysministeriön ulkomaankauppakomitean kokouksessa viime viikolla, mutta toistaiseksi kokouksen päätöksistä ei ole tiedotettu.
Sari Karvinen, Luke
Lähteitä: Teollisuus- ja kauppaministeriö, Venäjän tullitietokanta, Fedstat.ru
Aikaisemmin aiheesta: 05.12.2017 Koivutukille suunnitellaan vientikiintiötä vuodelle 2018