Venäjällä korjataan vuodessa vain 22 % tieteellisesti perustellusta hakkuumäärästä, ilmoitti Venäjän metsätalousviraston johtaja Valeri Roschupkin Prahassa toukokuun alussa pidetyssä venäläis-tsekkiläisessä kongressissa. Venäjän vuotuiset hakkuut ovat 184 milj. m³, joten lähes 300 milj. m³ hakkuusuunnitteesta jää käyttämättä. Samalla Venäjän osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä maailmanmarkkinoilla on vain 2 %.

Roschupkinin mukaan metsäteollisuussektorin kehityksessä Venäjä on useimpia sellaisia ulkomaita jäljessä, joilla on omia metsiä. Kansallisessa teollisuustuotannossa Venäjän metsäteollisuussektorin osuus on 3,2 %, mikä ei vastaa maan resurssipotentiaalia.

– Venäjällä on valtavat mahdollisuudet nostaa puunkorjuumääriään. Lisäksi olemme erityisen kiinnostuneita laajentamaan metsäsektorin liiketoiminnan mittakaavaa, sanoo Roschupkin.

Venäjä tähtää ennen kaikkea vertikaalisesti integroituneisiin rakenteisiin, jotka ovat muodostuneet menestyvien metsäteollisuusyritysten pohjalle. Syy tähän on selvä: Venäjä on erittäin kiinnostunut puunjalostuksen tehokkaasta kehittämisestä Venäjän alueella.

Venäjän puunviennin haaste Metsätalousviraston johtajan mukaan on muuttaa viennin rakenteita perusteellisesti: raakapuun vientiä on vähennettävä ja puunjalostustuotteiden vientiä lisättävä sekä korvattava maahantuodut puunjalostustuotteet kotimaisella tuotannolla.

– Venäjällä on edelleenkin maailman liberaaleimmat raakapuun vientiehdot. Monissa metsäteollisuusmaissa vastaava vienti on lailla kiellettyä. Muissa maissa raakapuun vientitullit ovat 3-5 kertaa Venäjän tullimaksuja suuremmat. Näin ollen on täydet perusteet odottaa, että jo lähiaikoina arvokkaista puulajeista ja puutavaralajeista jalostamattomana vietävien erien tullimaksut nousevat vähitellen. Samalla peruutettaneen jatkojalostettujen tuotteiden vientitullit, kommentoi Roschupkin.

– On täysin selvää, että rajoitukset yksistään eivät riitä. Siksi Venäjän metsäpolitiikan tärkeimmäksi linjaksi nousee tarvittavan raaka-aineperustan takaaminen sijoittajille pitkälle ajanjaksolle. Sijoittajalle, myös ulkomaiselle, taataan, että se saa metsävaroja käyttöönsä, vakuuttaa Roschupkin.

Lähde: Luonnonvaraministeriö