Venäjän koneenrakentajien liitto Roslesmash haluaa parantaa Venäjän metsäkoneenrakennuksen huonoa tilannetta laatimalla hallitukselle esitettävän tiekartan, johon sisältyy toimenpidesuosituksia. Valtio on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi korvata tuontikoneet kotimaisilla, joten alan tehtävänä on modernisoida tuotantoa ja aloittaa uusien konetyyppien sekä tuontikoneiden varaosien valmistus.
Vuoden 2008 talouskriisiin saakka metsäala kehittyi hyvin ja metsäkoneiden tuotanto sen myötä, toteaa Roslesmash-liiton presidentti Nikolai Jeremejev. Viimeisten vuosien aikana tilanne on huonontunut oleellisesti, ja valtion tuen puuttuessa sekä tiukan taloustilanteen vallitessa metsäkoneiden tuotantomäärät ovat romahtaneet ja kotimaanmarkkinat ovat menetetty.
Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön alaisen metsäkoneiden tutkimuskeskuksen edustajan Igor Voskobojnikovin mukaan kotimaisen koneenrakennuksen edistämiseksi on tarpeen valmistella valtion tukikeinoja, luoda innovaatiokeskuksia ja tehdä muutoksia metsäkoneiden tuontitariffeihin.
VNIILMin innovaatiokeskuksen johtajan Boris Bolšakovin mukaan Venäjän puunkorjuusta tehdään kokorunkomenetelmällä 26 %. Menetelmässä käytettäviä kaato-kasauskoneita, juontotraktoreita, lastauskoneita ja karsintakoneita valmistavat Venäjällä esimerkiksi tehtaat: Lestehkom (Joškar-Ola), Äänisen traktoritehdas, Abakanskij opytno-mehanitšeskij zavod, Promtraktor (Tšeboksary) ja Chetra.
Kokorunkomenetelmän koneita tuodaan maahan noin 50 kpl vuosittain ja määrä on kasvava. Kotimaisia koneita myydään koventuneen kilpailun vuoksi enää 10-15 kpl vuodessa. Tela-alustaisia juontotraktoreita ei Venäjälle juurikaan tuoda. Pyörällisiä juontokoneita tuodaan noin 100 kpl vuosittain. Kilpailukykyisten pyöräkoneiden tuotanto onkin todellinen haaste venäläisille konevalmistajille.
Lähde: Rossijskije lesnyje vesti