Ilman sen suurempaa julkista keskustelua Venäjällä on käynnistynyt uuden metsäteollisuusstrategian toteutus. Metsäteollisuuskompleksin alaohjelma on osa laajaa valtionohjelmaa ”Teollisuuden kehitys ja sen kilpailukyvyn parantaminen vuoteen 2020 asti”, jonka toteutus käynnistyi viime vuoden lopulla. Ohjelmaan kuuluu kaikkiaan 17 alaohjelmaa autoteollisuudesta sotateollisuuteen ja uuden sukupolven komposiittimateriaalien tuotantoon.

Metsäteollisuuden alaohjelman tavoitteena on tyydyttää kotimarkkinoiden tarpeet korkealaatuisilla ja kilpailukykyisillä kotimaisilla metsäteollisuuden tuotteilla ja vähentää tuontituotteiden osuutta. Alaohjelman tehtäviä ovat mm.

  • parantaa investointiympäristöä ja jatkaa metsäalan prioriteetti- ja muiden investointihankkeiden toteutusta

  • kehittää bioenergia-alaa ja biopolttoaineiden tuotantoa

  • lisätä huonolaatuisen puun ja puutähteen jalostusta

  • kehittää puurakentamista

Metsäteollisuuden tuotannon odotetaan kasvavan vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä 53,4 %, työn tuottavuuden 64,1 % ja investointien 87,6 %. Samaan aikaan tuontituotteiden osuus markkinoilla ja vienti kehittyvät seuraavasti:
2011
2020
2020/2011, %
Tuontituotteiden osuus markkinoilla, %
sellu ja kartonki
26
11
puulevyt
12
4
huonekalut
40
11
Viennin kehitys
sahatavara, milj. m3
19,5
23,3
+ 20
vaneri, milj. m3
1,5
2,1
+ 30
sellu, milj. t
2,3
2,5
+ 9
paperi ja kartonki, milj. t
2,4
2,6
+ 9

Korkotukea myönnetään raaka-ainevarastojen rakentamiseen ja korkean teknologian jalostushankkeisiin

Metsäteollisuuden ohjelmassa on kaksi päätoimenpidettä: stimuloida metsäsektorin kehitystä WTO:n oloissa sekä kehittää bioteknologiaa metsäteollisuudessa. Tähän liittyen yritykset voivat saada korkotukea raaka-aineiden (puu) ja materiaalien kausivarastointiin. Tähän tarkoitukseen on varattu vuosille 2012–2015 reilut 8 miljoonaa euroa vuodessa. Korkotukea myönnetään myös korkean teknologian investointihankkeisiin; ohjelmassa tosin vain vuodelle 2013 noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi yli 7,5 miljoonan euron (300 miljoonaa ruplaa) prioriteetti-investointihankkeet saavat etuina 50 % alennuksen metsämaksuista hankkeen takaisinmaksuajalta sekä oikeuden metsäalueiden vuokraukseen ilman huutokauppaa. Lisäksi jalostuslaitos voidaan rakentaa metsävarannon maille.

Bioteknologian kehittäminen sisältää mm. sellu- ja paperitehtaiden teknologian modernisoinnin, nestemäisen biopolttoaineen tuotannon pyrolyysin avulla, nanoselluloosan tuotannon sekä biohajoavien, puupohjaisten polymeerimateriaalien tuotannon.

Metsäteiden rakentaminen, metsäteollisuustuotteiden vienti ja innovaatiot tuen piiriin

Metsäteollisuuden strategiassa tuodaan esille kaksi alan pääongelmaa. Ensimmäinen on Venäjän muita kehittyviä markkinoita huonompana pidetty investointi-ilmapiiri. Koko teollisuuden valtionohjelman tavoitteena onkin Venäjän nostaminen Maailmanpankin Doing Business -maavertailussa vuoden 2011 sijalta 120. aina 20 parhaan joukkoon vuoteen 2018 mennessä. Toinen, myös pitkään keskusteltu ongelma on kehittymätön metsätieverkosto. Tämän ongelman ratkaisemiseksi aiotaan laatia ja toteuttaa metsäteiden rakentamisen alueellisia suunnittelu- ja toteutusohjelmia, jotka sidotaan toteutettaviin metsäalan prioriteettihankkeisiin. Muita metsäteollisuuden tukemisen valtion tukikohteita ovat metsäkäyttäjien vastuiden vähentäminen metsänhoito- ja metsäpalotorjunnan töissä sekä suurien prioriteetti-investointihankkeiden infrastruktuurin rakentamisen osarahoitus federaation ja alueiden budjettivaroista.

Lisätukea luvataan myös korkean jalostusasteen tuotteiden vientiin. Tukea saadaan jatkossa myös sahatavaran, vanerin, levyjen ja sellun vientiin.

Federaation budjetista aiotaan tukea metsäteollisuuden tieteellistä soveltavaa tutkimusta niillä aloilla, jotka ovat aihepiiriltään alan teknologiaohjelmien ja alueellisten innovaatioklustereiden mukaisia. Tuettavaan innovaatiotoimintaan kuuluu myös tieteellis-tekninen toiminta, jossa luodaan sarjatuotantoa kilpailukyisille tuotteille, mukaan lukien tuontia korvaavat tuotteet.

Puun viennistä uudet ohjeet

WTO:n mukaisten alentuneiden havupuun vientitullien myötä sen viennin odotetaan kasvavan ja johtavan Venäjällä puupulaan ja puun hintojen nousuun. Kotimaisen metsäteollisuuden suojelemiseksi teollisuus- ja kauppaministeriö on laatinut ohjeet jalostamattoman puutavaran viemisestä tulliliiton (Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan) ulkopuolelle. Niiden mukaan jalostamatonta puuta saavat viedä vain organisaatiot, joka ovat tehneet ulkomaankauppaa vähintään kolme vuotta ja metsänvuokraajat, joilla ei ole vuokrarästejä. Uusien sääntöjen uskotaan vähentävän kontrolloimattoman (luvattoman) puun vientiä kolmansiin maihin.

Rahoituksesta suurin osa yksityiseltä sektorilta

Metsäteollisuuden alaohjelman rahoituksesta federaation budjetista on suunniteltu myönnettävän vuosille 2012–2015 yhteensä 52 miljoonaa euroa; vuosille 2016–2020 federaation rahoitusta ei ohjelma-asiakirjaan ole merkitty. Samoin alueiden, valtiollisten sekä alueellisten budjettien ulkopuolisten rahastojen rahoitus on auki. Juridisten henkilöiden (yritykset) rahoitus vuosille 2012–2020 on vajaa 8 miljardia euroa painottuen vuosille 2016–2020.

Metsäteollisuuden ohjelman arviointia

Metsäteollisuuden strategian putkahtaminen julkisuuteen osana laajaa teollisuuden valtionohjelmaa lähes ilman julkista keskustelua herättää kysymyksen, missä määrin esimerkiksi alueet ja yksityinen sektori ovat osallistuneet alaohjelman valmisteluun ja miten sitoutuneita ne ovat toimenpiteiden toteutukseen. Taustalla kummittelee vielä Venäjän metsäteollisuuden kehittämisstrategia 2020, jonka teollisuus- ja kauppaministeriö ja maatalousministeriö hyväksyivät lokakuussa 2008, mutta joka ei käytännössä ole ohjannut metsäteollisuutta koskevaa päätöksentekoa.

Metsäteollisuuden alaohjelman osalta tavoitteena lienee maan oman metsäteollisuuden tukeminen WTO:hon liittymistä seuraavina vuosina. WTO:n liittymissopimuksen mukaisesti monien metsäteollisuustuotteiden tuontitullit laskevat, mikä voimistaa ulkomaisten yritysten taholta tulevaa kilpailua ja lisää metsäteollisuustuotteiden (paperi, kartonki) tuontia. Tämä voi johtaa kannattamattomien yritysten sulkemiseen, työttömyyden kasvuun ja alueiden budjetteihin maksettavien verotulojen laskuun. Tämän kehitysskenaarion ei haluta toteutuvan – onhan metsäteollisuus merkittävä teollisuudenhaara monilla Venäjän alueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa.

Suomalaisen Venäjällä toimivan metsäteollisuuden kannalta suunnitelmat metsänvuokraajien vastuiden vähentämiseksi metsänhoidon ja metsäpalotorjunnan töissä sekä metsäteiden rakentamisen edistämiseksi ovat myönteisiä. Korkotukien myöntäminen hakatun puutavaran kausivarastojen rakentamiseen on tärkeä jalostuslaitosten puunhuollon kannalta ja se tukee myös puunkorjuuyritysten toimintaa. Korkotuen myöntäminen korkean teknologian investointihankkeisiin lisää toivottavasti kone- ja laitehankintoja myös Suomesta.

Raakapuun tuonnin kannalta huomio kiinnittyy alaohjelmassa kohtaan, jonka mukaan jalostamatonta puuta saisivat viedä vain ne organisaatiot, joka ovat tehneet ulkomaankauppaa vähintään kolme vuotta. Tämä rajoite poistaisi uusilta puunvientiyrityksiltä mahdollisuuden käynnistää raakapuun vienti tulliliiton ulkopuolelle. Tosin suomalaiset puuntuojat toimivat pääasiassa pitkäaikaisen kumppanuuden perusteella luotettaviksi todettujen puunkorjuuyritysten kanssa, joten tällä kolmen vuoden ehdolla ei liene suurta vaikutusta. Tällä hetkellä kolmen vuoden sääntö on voimassa havupuun kiintiön alaisessa viennissä EU:n ulkopuolelle.

Timo Leinonen, Metla

Venäjänkielinen ohjelma on luettavissa teollisuus- ja kauppaministeriön sivuilla.