Lesnaja Industrija -lehden artikkelissa on haastateltu venäläisten yritysten edustajia kriisin vaikutuksesta liiketoimintaan:
Oleg Gubin, kaupallinen johtaja, Arkangelin sellu- ja paperitehdas: Taloudelliset sanktiot eivät vaikuta yritykseen kokonaisuutena, vain joihinkin yksityiskohtiin, kuten laitteisiin ja varaosiin liittyvinä hankaluuksina. Laitteille voisi hankkia uusia venäläisiä toimittajia, mutta käytännössä se olisi hankala toteuttaa, koska yrityksen teknologia on hankittu ulkomailta. Yrityksellä on sitoumuksia ulkomaisille pankeille, mutta niihin ei ole tullut muutoksia kriisin vuoksi.
Valeri Pisarev, pääjohtaja, Tšerepovetsles: Euroopan maiden sanktioilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Venäläisillä puunkorjuuyrityksillä, kuten Tšerepovetslesillä ei ole riittävästi vaihto-omaisuutta. Aikaisemmin otettiin lainaa pankeilta, mutta nykyisin sitä ei voida ottaa. Sama tilanne on myös leasing-yhtiöiden kanssa. Kalliit metsäkoneet on yleensä hankittu leasing-sopimuksilla, mutta tällä hetkellä korot ovat liian suuria tai koneita ei yleensäkään tarjota leasingiin. Itse koneidenkin hinta on noussut, jos kuormatraktorin ja hakkuukoneen sai aikaisemmin 18 miljoonalla ruplalla, nyt koneketju maksaa 30 miljoonaa ruplaa.
Vadim Jurin, myyntijohtaja, Povolžkin vaneri- ja huonekalutehdas: Yrityksen tuotteiden myynti on hajautettu eri maihin ja Venäjän alueille, joten kysynnän kanssa ei ole ollut ongelmia. Ruplan kurssin lasku ja lainojen kallistuminen on tietysti vaikuttanut, mutta selviämme.
Ildar Tugušev, kaupallinen johtaja, Ufan vaneri- ja levytehdas: Taloudelliset sanktiot ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Useissa toimitusmaissa on ollut ongelmia maksujen kanssa, esim. Egyptistä ja Keski-Aasiasta maksut saapuvat hitaasti. Ruplan devalvaatio johtaa lähiaikoina suuriin ongelmiin raaka-aineen kanssa, koska ulkomaille viedystä puusta saa paremman hinnan. Kotimaan markkinoille tulevan puun määrä pienenee ja hinnat nousevat. Lainojen korot ovat kaksinkertaistuneet sanktioiden vuoksi, lisäksi käsittelyajat ovat pidentyneet.
Dmitri Kuprejev, kaupallinen johtaja, DOTs Pljus: Yritys tuottaa pellettejä ja tuotanto viedään kokonaan Eurooppaan. Pelletistä ei peritä tuontitullia EU:ssa, joten tuontitullaus voidaan tehdä yksinkertaistetulla menettelyllä. Venäjältä tulevia autoja kuitenkin tarkistetaan perusteettomasti ja tarkastuksista aiheutuu useamman vuorokauden viivästys ja lisäkuluja. Lisäksi sanktiot hidastavat maksuliikennettä ulkomaisten pankkien vaatimien lisäasiakirjojen vuoksi. Rahdin kuljetuspalvelut ovat kallistuneet, koska ulkomaan tuonti Venäjälle on vähentynyt ja paluukuljetuksia on vähemmän.
Lähde: Lesnaja Industrija 3/2015