2.11.2009 alkaen Karjalan tulli voi suorittaa sellaisten maahantuotavien tuotteiden tullitarkastuksen, joille myönnetään moottorikäyttöisten koneiden passi, sekä niiden välivarastointiin liittyvät tullausoperaatiot. Tämä tarkoittaa, että metsäkoneita tuovien yritysten ja organisaatioiden ei tarvitse viedä koneita lähimpään erityistulliin eli valmisteverotullin (Tsentralnaja atksiznaja tamozhnja) Pietarin tulliasemalle. Valmisteverotullin valtuuttamana Karjalan tullin virkailijat voivat tehdä ao. toimenpiteet, mikä nopeuttaa ja yksinkertaistaa ulkomaankaupan tullausmenettelyjä. Asiaan liittyy Venäjän tulliviraston päätös nro 931 25.5.2009 ”Tullielinten toimivaltuudet valmisteveron alaisen tavaran ja muiden tietyntyyppisten tavaroiden tullauksessa”.
Uudistus herätti väärinkäsityksiä
Karjalan tullilta poistettiin 1.10.2008 valtuudet tullata tuonti- ja vientituotteita, joille myönnetään säädetyllä tavalla ajoneuvopassi, ajoneuvon alustan passi ja moottorikäyttöisen koneen passi, mm. silloin kun ne viedään maasta jälleenvientisäännösten mukaan. Tällainen johtopäätös oli tehtävissä Venäjän tulliviraston 5.8.2008 tekemästä päätöksestä nro 964 ”Muutoksista Venäjän tulliviraston päätökseen nro 721, 13.6.2007”, joka antoi vain valmisteverotullin elimille oikeuden tullata autoja tulli-ilmoituksella.
Tämä ei ilahduttanut suomalaisia metsäkoneiden omistajia, jotka olivat vuokranneet koneitaan Karjalan metsiin. Taloussanomat kirjoitti 11.11.2008, että Karjalassa oli töissä yli 100 konetta, joiden vienti vaati jälleenvientimenettelyn mukaisia toimenpiteitä valmisteverotullin tulliasemilla, joista lähin on Pietarissa. Pelkkä papereiden näyttö ei riittänyt, vaan myös itse kone oli vietävä Pietariin. Tämä tarkoitti sitä, että syntyi kuljetuskaluston vuokrakuluja sekä tie- ja huolintamaksuja, lisäksi konekuljetukselle oli saatava venäläinen poliisisaattue.
Tästä syystä muutamien suomalaisten koneenomistajien hermot pettivät. 21.1.2009 kolme Suomen kansalaista ylitti Suomen ja Venäjän välisen rajan laittomasti Inarin tilapäisen rajanylityspisteen kautta Lieksassa avattuaan puomit itse sekä Venäjän että Suomen puolella. Rajan yli he toivat harvesterin ja metsätraktorin, joiden väliaikaisen tuonnin muodollisuudet olivat vielä kesken. Koneita ei oltu käsitelty jälleenvientimenettelyn mukaisesti, minkä takia laitteiden laittomasta kuljettamisesta Karjalan tullin kautta nostettiin rikosjuttu, joka Venäjän rikoslain § 188 kohdan 1 mukaan tarkoittaa salakuljetusta.
Tammikuusta elokuuhun
Laiton rajanylitys tapahtui juuri Venäjän tulliviraston johtaja Andrei Beljaninovin ja Suomen Tullihallituksen pääjohtajan Tapani Erlingin tapaamisen alla. Tulliviranomaisten tapaaminen oli Moskovassa 27.1.2009, minkä jälkeen suomalaisissa tiedotusvälineissä kerrottiin, että ”tullien johtajat pääsivät sopimukseen suomalaisten puunkorjuukoneiden palauttamisesta Suomeen. He päättivät, että suomalaisurakoitsijoiden Venäjällä käytössä oleva puunkorjuukalusto voidaan tuoda takaisin Suomeen lyhintä tietä käyttäen. Erlingin mukaan päätös on tärkeä, sillä monilla puunkorjuuyrittäjillä on kalustoa Venäjän puolella. (Yle, 27.01.2009)”
Venäjän tiedotusvälineissä ja Venäjän tulliviraston lehdistöpalvelun virallisissa tiedotteissa asiaa ei kuitenkaan käsitelty. Uutinen tuli esille vasta elokuussa, kun Venäjän tulliviraston 25.5.2009 tekemä päätös nro 931 julkaistiin. Tällä päätöksellä ”Tullielinten toimivaltuudet valmisteveron alaisen tavaran ja muiden tietyntyyppisten tavaroiden tullauksessa” perutaan 2. marraskuuta alkaen Venäjän tulliviraston edellinen päätös nro 721, joka tehtiin 13.6.2007.
Uuteen dokumenttiin perehdyttäessä kävi ilmi, että Karjalan tullin valtuudet rajoittuvat vain Venäjälle tuotaviin koneisiin. Karjalan tullimiehet voivat tehdä vain moottorikäyttöisten koneiden tullitarkastuksen ja välivarastointiin liittyvät tullioperaatiot. Kaikki muut toimet on edelleen hoidettava Pietarissa, missä valmisteverotullin Pietarin tulliasema sijaitsee.
Aleksandr Djakov
Tiedottaja
Karjalan tulli