Metsäsektorin prioriteetti-investointien totetumisen nykytilanne on heikko, eikä metsäsektorin kehitysstrategian mukaisiin tuotantotavoitteisiin tulla pääsemään, totesi metsäteollisuuden investointien nykytilannetta esitellyt kauppa- ja teollisuusministerin kakkosmies Andrei Dementjev viime viikolla Moskovassa.
Vuoden 2008 alun jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt yhteensä 95 prioriteetti-investointia, joiden yhteissuuruus on noin kymmenen miljardia euroa ja arvioitu puunkulutus yli 60 miljoonaa kuutiota. Vuosina 2009 ja 2010 toteutuneiden investointien yhteisuuruus on noin 2,5 miljardia euroa, josta hieman yli puolet on käytetty mekaanisen puunjalostuksen ja puulevyjen tuotannon tarpeisiin.
Vuonna 2009 otettiin käyttöön yhdeksän prioriteetti-investointikohdetta, puunkulutukseltaan noin 3,6 miljoonaa kuutiota. Kuluvan vuoden aikana odotetaan kahdentoista uuden prioriteetti-investointien turvin rakennetun kohteen käyttöönottoa. Näiden joukossa on Mondin toteuttama Syktyvkarin sellu- ja paperitehtaan modernisointihanke, jonka onnistunutta toteutusta esiteltiin pääministeri Putinille viime viikolla.
Vuosien 2009 ja 2010 aikana prioriteetti-investointien tuloksena käynnistettyjen tehtaiden arvioitu vuosituotto on 850 miljoonaa euroa ja tehtaiden käynnistämisen myötä syntyy Dementjevin esittämän arvion mukaan noin 6000 uutta työpaikkaa. Investoinneista 26 kpl eli vajaat 30 % kohdentuu Luoteis-Venäjälle. Seuraavaksi aktiivisinta sijoitustoiminta on ollut Siperian ja Volgan federaatiopiireissä, joista ensin mainittu on kerännyt osakseen suurimmat yksittäiset investoinnit.
Prioriteetti-investointien toteutumisen tilanne on Andrei Dementjevin mukaan huolestuttava. Yli 70 % projekteista on jäänyt jälkeen suunnitellusta toteutuksesta ja yli puolet projekteista on laaditusta aikataulusta enemmän kuin 20 % jäljessä. Tähän mennessä listalle hyväksytyistä investoinneista neljä on jouduttu kokonaan poistamaan prioriteetti-investointilistalta projektien alhaisen toteutumisasteen vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että näiden projektien toteuttamisesta on luovuttu kokonaan.
Metsäsektorin vuoteen 2020 ulottuvassa kehitysstrategiassa, jonka keskeisenä ideana on tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla, asetettiin pitkän tähtäimen tavoitteet jalostustuotteiden kotimaisen tuotannon kasvuvauhdille. Huolimatta siitä, että tuotantokäyrät on vuoden 2009 jälkeen onnistuttu jälleen kääntämään nousuun, Dementjevin mukaan on jo nyt selvää, että startegian tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Strategian tavoitteista eniten jälkeen on jääty kuitulevyn (40%) ja sellun (32%) tuotannossa. Paperin ja kartongin tuotannon osalta kasvuvauhti on ollut 13 % tavoitetta hitaampi, ja tuontitavara muodostaa edelleen yli puolet Venäjän markkinoiden kulutuksesta.
Andrei Dementjev esitti näkemyksiään puunjalostusteollisuuden kehittämismahdollisuuksia käsitelleessä kokouksessa, Moskovassa 29. syyskuuta.