Oja- ja naveromätästys

Veden vaivaamilla mailla tarvitaan vesitalouden järjestelyä. Lievää kuivatusta vaativille kohteille soveltuu naveromätästys. Jos kohteelta on johdettava vesiä pois, menetelmänä on ojitusmätästys ja sitä voidaan käyttää täydennysojituksen yhteydessä. Molempia menetelmiä voidaan käyttää sekä kosteilla kangasmaan että turvemaan kohteilla. Naveromätästys käy myös kangasmaiden kivisille kuusen istutuskohteille, joilla laikku- ja kääntömätästys on kivisyyden takia vaikea toteuttaa.

Oja- ja naveromätästyksessä ojasta tai lyhyestä naverosta otettaan maata, joka pudotetaan koskemattoman maan päälle. Ojamätästyksessä maa otetaan kuivatusta varten tehtävän ojan pintamaasta. Naveromätästyksessä maa mättäisiin otetaan lyhyistä, matalista 20–30 cm syvistä ojapätkistä, naveroista. Näillä lyhyillä ojanpätkillä ei ole tarkoitus johtaa vettä pois uudistusalalta, mutta niillä on lievää kuivattavaa vaikutusta. Kummassakin menetelmässä maa mättäiden tekemiseen otetaan vain pintamaasta, joka on taimien kannalta parempi kasvualusta kuin syvempien kerrosten vähäravinteinen maa. Jos ojitusmätästyksessä on kuivatusta varten tarvetta tehdä syvempiä ojia, syvempien kerrosten maa läjitetään, eikä siihen ole tarkoitusta istuttaa taimia.

Molempia menetelmiä voidaan käyttää sekä kangas- että turvemailla. Ohutturpeisilla turvemailla, joilla turpeen paksuus on enintään 30 cm, pyritään mättään pinnalle saamaan turpeen alla olevaa kivennäismaata tai turpeen ja kivennäismaan sekoitusta. Paksuturpeisilla kohteilla mätäs tehdään multamaisen mururakenteisesta pintaturpeesta. Kangasmailla mätäs tehdään kivennäismaasta.

Ojamätäs tehdään pudottelemalla ojista tai naveroista otettua maata koskemattoman maan päälle. Mättään korkeus kangasmailla on 5–20 cm (mitä hienorakeisempia maalaji, sitä matalampia mättäitä) ja turvemailla 5–15 cm. Mättään pituus ja leveys on 60–80 cm. Ojamättäässä taimi tulisi istutuksen jälkeen yltää mättään alla olevaan humuskerrokseen (ks. istutusohjeet mättääseen). Vähimmäisistutussyvyys taimille on 5 cm.

Ojitus- ja naveromätästys kannattaa yleensä tehdä viljelyä edeltävänä syksynä, jolloin etenkin hienorakeisilla mailla mättäät ehtivät tasoittua talven aikana. Mätästyksessä taimikon perustamistiheys määräytyy jo muokkausvaiheessa. Yhteen mättääseen istutetaan yksi taimi. Kuuselle sopiva tiheys on 1800–2200 mätästä hehtaarille.

 

Jatka sivulle Muokkausmenetelmän valinta.

Palaa Metsänhoitotiedon pääsivulle.


Lisätietoja:

Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino Oy. 75 s.

Luoranen, J., Saksa, T. & Uotila, K. 2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus Oy. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna. 150 s.