Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan ominaisuuksien mukaan. Kivennäis- ja turvemaille soveltuvat osittain eri menetelmät.

Kivennäismaan muokkausmenetelmät valitaan maan vesitalouden mukaan. Kohoumia muodostavat mätästysmenetelmät soveltuvat kosteille kasvupaikoille ja maata paljastavat laikutus ja äestys kuivemmille kasvupaikoille. Maata paljastavia menetelmiä ei tule missään nimessä käyttää ajoittain seisovan veden vallassa olevilla kasvupaikoilla, sillä vesi kertyy niissä maan pintaa alempana sijaitseviin muokkauskohtiin.

Maalajin raekoostumus vaikuttaa maan vedenpidätyskykyyn ja siten kasvupaikan kosteuteen. Hienorakeiseksi lajittuneen maalajin saa kosteana rullattua 6 mm paksuiseksi tai ohuemmaksi rullaksi. Keskikarkea maalaji ei sen sijaan enää rullaudu kunnolla. Kuva Karri Uotila.

Ajokonepohjaista äestystä käytetään keskikarkean tai sitä karkeamman maalajin kohteilla, jotka ovat viljavuudeltaan korkeintaan kuivahkoja kankaita. Kohteet uudistetaan männylle kylväen tai luontaisesti. Karkealla maalajilla äestys soveltuu myös viljavammille kasvupaikoille. Nämä vettä huonosti pidättävät viljavat maat ovat männylle sopivia istutuskohteita.

Äestetty männyn kylvöala. Kuva Erkki Oksanen.

Kaivinkonepohjaista mätästystä käytetään viljavuudeltaan vähintään tuoreen kankaan keskikarkeilla tai sitä hienommilla maalajeilla. Yleensä nämä ovat kuusen istutusaloja. Viljavilla mailla mätäs soveltuu myös useiden lehtipuiden ja lehtikuusen istutukseen, kunhan puulajien kasvupaikkavaatimukset ovat muuten sopivat.

Liiallisen veden pois johtamiseen taimikosta tarvitaan melko voimakas maan käsittely. Kuva Karri Uotila.

Vesitalous määrittelee myös hyvin pitkälti eri mätästysmenetelmien käyttökohteet. Ojitusmätästys on kaikkein kosteimpien kasvupaikkojen menetelmä, eli maiden, joilta on tarvetta johtaa vettä pois. Naveromätästys soveltuu kosteille kasvupaikoille, joilla vesitalous aiheuttaa vain lieviä ongelmia. Naverot ovat pieniä ojia, joilla on vähäinen paikallinen kuivattava vaikutus pintavesien ohjaamisen ansiosta. Vettä ei kuitenkaan johdeta pois kuviolta. Naveromätästys sopii myös erittäin kivisille, vijlaville kohteille, joilla muuten on vaikea tehdä hyvälaatuisia mättäitä.

Laikku- ja kääntömätästys soveltuvat tyypillisille kuusen uudistusaloille, joilla ei ole vesitalousongelmia. Kääntömätästys voi olla liialliselle kosteudelle herkempi kuin laikkumätästys.

Kaivinkonetyössä maanmuokkausmenetelmä tulee sopeuttaa kasvupaikan paikallisiin kasvuolosuhteisiin. Kaivinkoneella on mahdollista ojitus-, navero-, laikku-, ja kääntömätästää sekä laikuttaa. Kaikkia menetelmiä on mahdollista käyttää vaihdellen työmaan sisällä, ainakin jos mukana on vaihtokauha. Työmaakohtaisesti käytetään silti joko kääntö- tai laikkumätästystä, koska niille soveltuvissa kasvupaikoissa ei ole juuri eroa. Sen sijaan kääntö- ja laikkumätästystä tulee täydentää työmaan sisällä joko navero- tai ojitusmätästyksellä, jos kasvupaikan vesitalouden vaihtelu sitä edellyttää.

Kuvion kosteassa painanteessa on tehty ojamättäitä, vaikka muuten työmaa on laikkumätästetty. Etummaisen mättään vieressä vasemmalla kasvava rahkasammal viihtyy kosteilla kasvupaikoilla ja viittaa siihen, että vesitalouden järjestely on tehty tarpeeseen. Kuva Karri Uotila.

Laikutus soveltuu kaikkein kivisimpiin maastoihin, joissa mätästys tai äestys ei onnistu. Pääosin mätästettävällä työmaalla laikutusta voidaan käyttää myös kaikkein kuivimpien kohtien muokkaamiseen.

Turvemaiden kylvöön soveltuvat laikutus tai kääntömätästys. Istutukseen soveltuvat eri mätästysmenetelmät kuivatustarpeen mukaan. Mikäli kuivatustarvetta ei ole, niin turvemaat voidaan laikku-, kääntö- tai naveromätästää. Sen sijaan kohteen tarvitessa kuivatusta, ojitusmätästys on oikea menetelmä.

Periaatekuva maanmuokkausmenetelmän valinnasta uudistushakkuun jälkeisen kangasmaan vesitaloustilanteen ja maan raekoon perusteella

 

Jatka sivulle Metsäkylvö.

Palaa takaisin metsänhoitotiedon pääsivulle.


Lähteet

Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Suonenjoki: Metsäntutkimuslaitos.