Metsäkylvö
Jaana Luoranen & Pekka Helenius
Metsäkylvö sopii parhaiten männyn uudistamiseen kuivien ja kuivahkojen kankaiden lajittuneilla karkeilla mailla. Nämä tunnistaa siitä, että muun pintakasvillisuuden seassa kasvaa paikoin kanervaa ja jäkälää. Kuivahkon kankaan moreenimailla rouste ja pintakasvillisuuden nopea kehittyminen heikentävät kylvön onnistumista. Kylvölle soveltumattoman kasvupaikan tunnuksia ovat yhtenäinen seinä- ja kerrossammalpeite sekä metsälauhan runsas esiintyminen. Järeä, paksuoksainen ja kuusivaltainen päätehakkuupuusto viittaa myös kylvölle liian viljavaan kasvupaikkaan.
Tuoretta konekylvöjälkeä, jossa kivennäismaata on paljastettu osittain. Siemenet on kylvetty rikottuun pintaan, jossa on osittain humusta helpottamassa taimien alkukehitystä. Kuva Pekka Helenius.
Paras kylvöajankohta Etelä- ja Keski-Suomessa on toukokuun puolivälissä, kun maa on hieman lämmennyt, mutta on vielä riittävän kostea talven jäljeltä. Kylvöä on suotavaa tehdä noin juhannukseen saakka. Sen jälkeen kylvetyt siemenet itävät yleensä liian myöhään selvitäkseen talvesta. Syyskylvöjä voidaan tehdä lokakuun puolivälistä marraskuun loppuun. Syyskylvön onnistumismahdollisuudet ovat parhaat Pohjois-Suomen karkeilla mailla. Etelä- ja Keski-Suomessa syyskylvö on epävarma menetelmä.
Muokkausmenetelmiksi kylvöön sopivat äestys ja laikutus. Kylvössä riittää, että kivennäismaan pintaa paljastetaan kevyesti. Siemen tarvitsee itääkseen kivennäismaakontaktin, mutta muokkausjälkeen paikoitellen jäävä humus hyödyttää siemenestä itävää tainta. Siitä vapautuu ravinteita, se vaimentaa sade-eroosiota ja ehkäisee roustetuhoja. Liian voimakkaasta muokkauksesta on jopa haittaa siementen itämiselle ja taimien alkukehitykselle. Maanmuokkaukseen yhdistetty kylvö (koneellinen kylvö) on nykyisillä kylvölaitteilla vaivaton, edullinen ja turvallinen menetelmä. Tulos voi olla jopa parempi kuin käsinkylvössä, koska siemen kylvetään aina tuoreeseen, kosteaan maahan ja kaikki muokatut kohdat tulevat varmasti myös kylvettyä. Konekylvö onkin nykyisin varsin yleistä.
Metsä-äkeen ohella jatkuvatoiminen laikkuri (kuvassa) sopii hyvin konekylvöön. Laite on sama kuin jatkuvatoimisessa laikkumätästyksessä, mutta sen säädöt ja terät on sovitettu laikkukylvöön soveltuvaksi. Kuva Pekka Helenius.
Kylvökohtia pyritään valmistamaan 4 000–5 000 kappaletta hehtaarille. Kylvöön soveltuvalla, oikein muokatulla ja oikeaan aikaan kylvettävällä kohteella siemenmääräksi riittää yleensä 300 grammaa itävää siementä hehtaarille. Siemenviljelyssiemen orastuu yleensä hieman paremmin kuin metsikkösiemen. Se on samalla kuitenkin painavampaa kuin metsikkösiemen, joten grammamääräistä siemenannosta ei kannata pienentää.
Jatka sivulle Metsänistutus.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.
Lähteet
Nygren, M. 2011. Metsänkylvöopas – Kylvön biologiaa ja tekniikkaa. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. 85 s. (linkki oppaaseen)