Myöhempi taimikonhoito (taimikonharvennus)
Myöhemmässä taimikonhoidossa kasvatettava puusto harvennetaan niin, että puilla on riittävästi kasvutilaa ja ne järeytyvät ennen ensiharvennusta. Harvennuksen jälkeen puuston kasvu keskittyy taloudellisesti arvokkaimpiin puulajeihin ja laadultaan parhaisiin runkoihin. Jos kasvatustiheys jää liian suureksi, taimikko on harvennettava vielä uudelleen tai ensiharvennusta on aikaistettava. Ensiharvennuksen kannattavuus paranee erityisesti silloin, kun taimikonhoidon avulla ensiharvennusta on mahdollista viivästyttää ilman, että puuston tuhoriski kasvaa.
Taimikon harvennuksen yhteydessä poistetaan myös kasvatettavia puita haittaava lehtipuusto. Poistettavien lehtipuiden kannoista syntyvät kantovesat eivät enää ennätä kasvatettavaa puustoa pidemmiksi, vaan kantovesat ja alikasvoskuuset kuolevat latvuston sulkeutuessa. Näin käy ennen kaikkea kuusikoissa, mutta männiköiden ja koivikoiden ensiharvennuksissa lehtipuu- ja kuusialikasvoksen ennakkoraivaus on usein tarpeen.
Havupuutaimikoihin jätetään lievä lehtipuusekoitus (kasvupaikasta riippuen 10–20 %) monimuotoisuuden turvaamiseksi. Taloudellisesti vähäarvoisia, mutta monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puulajeja (haapa, raita, pihlaja, harmaaleppä) kasvatetaan pieninä ryhminä paikoissa, jotka ovat tuotantokyvyltään heikkoja tai uudistuneet heikosti. Säästöpuuryhmiä ei käsitellä ja lahopuiden ympärille jätetään lehtipuita. Metsän eläimien suojapaikoiksi jätetään puustoltaan vaihtelevan kokoisia ja monilajisia suojatiheikköjä, jotka on huomioitu jo varhaisperkausvaiheessa. Mustikkaa kasvavat kosteat painanteet ja kuvion reunat ovat parhaita paikkoja suojatiheiköille.
Männyn, kuusen, rauduskoivun ja lehtikuusen taimikoiden harvennus ajoitetaan kasvatettavan puuston valtapituuden avulla oheisen taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös harvennuksen jälkeiset tavoitetiheydet.
Männyn, kuusen, rauduskoivun ja lehtikuusen taimikoiden taimikonhoito.
Metsänkasvatuksen tavoite ja mahdollinen metsätuhoriski vaikuttavat taimikon harvennuksen ajoitukseen ja voimakkuuteen. Männyn laatukasvatuksessa sekä hirvituhoriskin vuoksi männyn taimikoiden harvennusta kannattaa viivästyttää 5–7 metrin valtapituusvaiheeseen. Hirvituhon sattuessa vaurioituneiden taimien tilalle on tällöin mahdollista valita uusia kasvatettavia puita. Tiheät männyn taimikot (yli 5 000 kpl/ha) on harvennettava aiemmin, jotta rungoista ei muodostu liian solakoita ja alttiita lumi- ja tuulituhoille. Hieskoivikot kasvatetaan rauduskoivikoita tiheämpinä eli ne harvennetaan tiheyteen 2 000–2 500 runkoa hehtaarilla.
Jatka sivulle Konekitkentä.
Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.