Uutissähkeet

Kuusi ja mänty kasvavat tasatahtiin hoidetussa sekataimikossa Kuusi-mäntysekataimikoiden tilaa ja aiempaa kasvua tutkittiin 8-26-vuotiaissa taimikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkituissa 10 taimikossa kuusi oli istutettu ja mänty oli luontaisesti syntynyt, kylvetty tai istutettu kasvupaikan viljavuudesta (OMT-VT) riippuen. Taimikonhoito oli tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti. Mäntyä oli reilu kolmannes puustosta ja puulajit olivat tasaisesti sekoittuneet taimikoissa. Männyn keskiläpimitta oli 1 cm suurempi ja keskipituus 40 cm pidempi kuin kuusella. Tutkimuksessa havaittiin, että männyt ja …

Konekitkennän laadusta ja soveltuvuudesta lisätietoa Konekitkentä on varhaisperkausvaiheen taimikonhoitomenetelmä, jossa kasvatettavia havupuita haittaavat lehtipuut nostetaan maasta juurineen, jolloin taimikkoon ei synny kantovesoja. Konekitkentä on kilpailukykyinen raivaussahalla tehdylle taimikonhoidolle, jos suurimmalla osalla konekitketyistä taimikoista ei enää tarvita toista taimikonhoitoa. Konekitkennän onnistumista tutkittiin 66 kuusentaimikossa Keski- ja Itä-Suomessa 3–5 vuotta kitkennän jälkeen. Konekitkennän laatua mitattiin kuusten kanssa kilpailevien koivujen lukumäärällä sekä todennäköisyydellä, että kuuset kasvoivat vapaana lehtipuiden kilpailusta. Tutkituissa taimikoissa oli keskimäärin …

Istutuskuusten ja luontaisten koivujen kasvudynamiikka mahdollistaa niiden kasvatuksen tasarakenteisena sekametsänä. Nuorten kuusi-koivusekametsien tilaa ja aiempaa kasvua tutkittiin poikkileikkausaineistolla, joka mitattiin ensiharvennusvaihetta lähestyvistä sekametsistä Etelä- ja Keski-Suomesta. Metsiköt oli istutettu noin 20-30 vuotta aikaisemmin kuusella ja metsiköihin luontaisesti syntyneitä raudus- ja hieskoivuja oli jätetty taimikonhoidossa täydentämään kuusia. Tutkimukseen valittiin kymmenen tuoreen tai lehtomaisen kankaan kuusi-koivusekametsää, joissa koivujen osuus oli vähintään 15 % ja koivujen pituusero kuusiin nähden oli korkeintaan kolme metriä. …

Taimikonhoidon ajanmenekki vaihtelee paljon työkohteen, puuston ja työn tekijän mukaan Kohteesta ja puustosta johtuva ajanmenekin vaihtelu on tärkeä tieto työn hinnoittelussa. Työajanmenekki on perusta palkan maksulle ja metsänomistajan laskutukselle. Tutkimuksessa kehitettiin malli taimikonhoidon ajanmenekin arviointiin ennakkoon metsävaratiedoista saataviin taustamuuttujiin pohjautuen. Perinteisesti taimikonhoitotyömaan ajanmenekki on määritetty maastomittauksin. Mittaukset poistettavasta puustosta ja maastovaikeuden arviointi tuottavat hyvän ennusteen kohteen työvaikeudesta. Toisaalta tarkat mittaukset vievät paljon aikaa, ja arviointikustannukset voivat muodostua suuriksi lisäarvoa tuottavaan …

Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys). Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: …

Kahdessa juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kuusen ja männyn paakkutaimien syysistutusten onnistumista. Kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin taimien juurten kasvua ja maastomenestymistä kahdessa istutuskokeessa. Taimia istutettiin elo-lokakuussa kahden viikon välein sekä seuraavana keväänä toukokuun puolivälissä. Elokuussa ja syyskuun alussa taimet vielä juurtuivat hyvin. Syyskuun puolivälin jälkeen syksyllä istutetut taimet eivät enää juurtuneet. Syksyn heikko juurtuminen näkyi seuraavana keväänä juurten kasvun alkamisessa: juurtumattomat taimet aloittivat juurten kasvun hitaammin kuin hyvin juurtuneet taimet. Kokeiden perustaminen …

Systemaattinen omien tulosten seuranta, vertaaminen asetettuihin tavoitteisiin, syiden analysointi ja toiminnan jatkuva kehittäminen on todettu toimivaksi keinoksi parantaa metsänuudistamisen laatua. Omavalvonnassa työntekijä mittaa tekemänsä työn lopputuloksen korjaten toteutustaan palautteen perusteella jatkossa kohti asetettuja tavoitteita. Lisäksi töiden ajoitusta, menetelmävalintoja sekä mittaustuloksia voidaan analysoida jälkikäteen etsien syitä heikkoihin tuloksiin. Työntekijöiden omat mittaukset ja havainnot ovat kustannustehokkaita tapoja kehittää laatua ja tiimin suorituskykyä. Omavalvonnalla mitattujen laatuindikaattorien asiaankuuluvuutta ja merkittävyyttä, luotettavuutta sekä hyödynnettävyyttä on …

Perinteinen paljasjuuristen taimien ja laikutuksen ja äestyksen ajoilta oleva ohje taimien istutussyvyyteen on ollut istuttaa taimet noin 2-3 cm:n syvyyteen. Istutussyvyys tarkoittaa etäisyyttä mättään pinnasta juurenniskaan, paakkutaimilla paakun pintaan. Nykyisin mätästys on yleisin muokkausmenetelmä kuusen paakkutaimilla. Mätästyksessä mättään pohjalle muodostuu yksin- tai kaksinkertainen humuskerros. Jo aiemmista ruotsalaisista tutkimuksista tiedetään, että istutettaessa taimen paakku tulisi saada mättään keskellä olevaan humuskerrokseen riittävän veden saannin turvaamiseksi. Useimmiten mättäät ovat sen verran korkeita, että …

Koneellinen istutus voi olla tehokkaampaa kuin manuaaliset menetelmät istutuksessa Koneellisesta istutuksesta Suomessa ja sen tuottavuudesta on valmistunut väitöskirja. Tiina Laine väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa toukokuussa. Tiinan väitöskirjassa selvitettiin koneellista istutusta Suomessa ja keinoja parantaa sen tuottavuutta. Työssä keskityttiin selvittämään tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä manuaaliseen työhän verrattuna, istutuksen automatisointia erityisesti syöttölaitteeseen liittyen, istutuskone kapasiteetin hyödyntämisastetta sekä koneellisen istutuksen työn laatua. Väitöskirjan tulosten perusteella koneellisen istutuksen tuottavuus on korkeampi kuin manuaalisen työn, mutta …

Tukkimiehentäi on yksi pahimmista istutustaimien tuhonaiheuttajista. Suomessa kaikki havupuun taimet pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta käsitellään kemiallisesti tukkimiehentäitä vastaan. EU-lainsäädäntö ja erilaiset ympäristösertifikaatit kuitenkin vähentävät koko ajan käytettävissä olevien aineiden valikoimaa. Siksi olisikin löydettävä vaihtoehtoisia menetelmiä taimien suojaamiseen syönniltä. Suonenjoella tutkittiin, suojaisiko pelkkä maanmuokkaus taimia riittävästi tukkimiehentäin syönniltä. Samalla selvitettiin mallinnuksen avulla, mitkä muut kasvupaikan, istutuskohdan ja taimen ominaisuudet ennustavat tukkimiehentäin syöntiä ja taimien kuolleisuutta. Tutkimuksessa istutettiin yksi- tai kaksivuotiaita kuusen …