Metsien hiilivaraston muutokset kartalle

Luken metsäinfo-sivustolla on julkistettu ajantasainen kartta puuston hiilivaraston kokonaismäärästä. Karttapalvelu sisältää myös aiemmin julkistetut puuston hiilivaraston muutoskarttatasot. Kartat kattavat koko Suomen ja niiden avulla voidaan paikantaa hiilivarastoltaan erilaisia metsiköitä ja alueita sekä puuston hiilivaraston muutosalueita. Hiilivarastokartoissa esitetty puuston biomassa sisältää runkopuun kuorineen, oksat ja lehvästön osana maanpäällistä biomassaa sekä juuret ja kannot osana maanalaista biomassaa. Hiilen osuus kokonaisbiomassasta on noin puolet. Hiilivaraston muutokset on laskettu karttatasojen erotuksena. – Muutoskartan arvoihin …

Policy brief: Uuden metsätalouden kannustinjärjestelmän tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon suometsien hoidon ympäristövaikutukset

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden muodostama monitieteinen tutkijaryhmä arvioi nykyisen kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (KEMERA) tukien ympäristövaikutuksia suometsissä. Tutkijat totesivat, että voimassa olevan rahoitusjärjestelmän tuet eivät ohjaa suometsien ilmastokestävään käyttöön ja osa tuista on ympäristölle haitallisia. Ympäristötavoitteisiin keskittyvä rahoitusosuus on pieni. Nykyisten KEMERA-tukien tavoitteita ovat metsien kasvun lisäämisen ohella muun muassa ekologinen kestävyys, vesistökuormituksen hillitseminen ja monimuotoisuuden turvaaminen. Nykyinen tukijärjestelmä ei kuitenkaan riittävällä tavalla edistä näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista. Nyt, kun määräaikaista KEMERA-tukijärjestelmää …

Uusi policy brief: Climate smart agricultural policy requires a reform of incentives to minimize emissions from cultivated peat soils

Post-2020 Common Agricultural Policy (CAP) must safeguard and stimulate the preservation of carbon-rich soils through protection of peatlands. Functional peatlands are the most space efficient long-term carbon store and sink in our planet’s biosphere. However, croplands on peat soils are currently large emission sources and they account for more than 25% of total emissions from agriculture and agricultural land use in the northern Europe. A group of leading peatland experts …

SOMPA vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin turvemaista ja hiilinieluista

Turvemaista ja niiden ilmastoviisaasta käytöstä keskustellaan paljon. Nyt SOMPA-hankkeessa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin, muun muassa: Mikä on suometsien maaperän ja turvepeltojen päästöjen rooli Suomessa? Mikä on hiilinielun ja -varaston ero? Mistä hiilinieluissa on kyse ja miksi niistä kiistellään? Mitä EU:n päätös LULUCF-asetuksesta eli metsien ja maankäytön hiilipäästöistä tarkoittaa? Millaista on ilmastoviisas maanviljely ja metsänhoito turvemailla? Kysymyksiä päivitetään jatkuvasti ja uusia valmistuu tutkimusten edetessä. Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin.

Blog: Forested peatlands and carbon – an overview

There are several definitions of peatland which depend on various distinguishing factors such as vegetation cover, land use, formation characteristics, hydrology, geochemistry, for example. Different countries apply different definitions as well, hence complicating mutual comparison. According to IPCC, wetlands include any land that is covered or saturated by water for at least part of the year (and that does not fall into the Forest Land, Cropland, or Grassland categories). Peat …

Diplomityö paikkatietopohjaisesta menetelmästä – soveltuuko turvepelto vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn?

Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn. Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä. Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu …

Blogi: Metsänomistajatyöpajasta näkökulmia suometsien ilmastokestävään hoitoon ja sen kannusteisiin

SOMPA-hankkeen työpajassa Oulussa 19.11.2019 yhteensä 24 metsänomistajaa ja sidosryhmien edustajaa pohti suometsien ilmastokestävien toimenpiteiden kannattavuutta ja sitä, millaisilla taloudellisilla kannustimilla niitä tulisi jatkossa edistää. Tilaisuudessa selvitettiin, millä perusteilla metsänomistajat päättävät metsiensä käytöstä. Ojitetuissa suometsissä tehokkain keino hillitä kasvihuonekaasupäästöjä on veden pinnan pitäminen riittävän korkealla, mikä ehkäisee turpeen hajoamista ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta veden pinta ei saa nousta liian korkeaksi, jottei se haittaa metsän kasvua eikä aiheuta metaanipäästöjä. Veden pintaa …

Blogi: Viljelijätyöpajassa pohdittiin parhaita keinoja ja kannustimia turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Miten tehokkaimpia turvepeltojen päästövähennyskeinoja voitaisiin edistää, että se olisi myös viljelijöille kannattavaa? Aiheesta keskusteltiin Oulussa 20.11.2019 SOMPA-hankkeen järjestämässä työpajassa, johon osallistui yhteensä 35 viljelijää ja sidosryhmien edustajaa. Työpajassa pohdittiin, millä ehdoilla viljelijät olisivat valmiita ottamaan tehokkaimpia ilmastoviisaita menetelmiä käyttöönsä, mikä siihen kannustaisi ja mitä ohjauskeinoja tarvittaisiin. Ilmastoviisaista menetelmistä suosituimpia ja helpoimpia toteutettavia ovat kasvipeitteisyyden lisääminen ja muokkauksen vähentäminen sekä yksivuotisten kasvien viljelyn korvaaminen nurmiviljelyllä. Näitä menetelmiä kuitenkin huomattavasti tehokkaampia keinoja …

Blogi: Siirtyminen kestävään turvemaiden käyttöön Euroopassa CAP uudistuksen myötä?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys on tunnustettu laajasti, erityisesti IPCC:n raportoinnin myötä. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Viljelykäytössä olevien turvemaiden muuttaminen kosteikkoviljelykäyttöön tukisi EU:n päästövähennystavoitteita. Myönteiset vaikutukset vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen ovat keskeisiä kosteikkoviljelyn etuja verrattuna muihin ojitettujen turvemaiden käyttötapoihin. Maatalouden päästöt muodostavat noin 10% EU:n ilmastopäästöistä. EU:n alueella viljeltyjä turvemaita on noin 2,5% maatalousmaista, mutta ne tuottavat lähes 25% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (EU kasvihuonekaasuraportti 2019, 740). …