Alina Oksala kehitti diplomi-työssään paikkatietopohjaista menetelmää, jolla voidaan tunnistaa turvepeltoja, jotka soveltuisivat vettämiseen tai kosteikkoviljelyyn.
Sompa-hankkeen yhteydessä toteutetussa työssä laskettiin hydrologisia indeksejä, ja niiden perusteella pääteltiin millä alueilla pohjavedenpintaa nostamalla voitaisiin vähentää turvepellon khk-päästöjä.
Yli puolet viljelymaiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu turvepeltojen hapettuneesta pintakerroksesta, vaikka vain 10 prosenttia Suomen viljelymaista on orgaanisella maaperällä. Yksi tehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuivatuilta viljelymailta on nostaa pohjaveden pintaa, mikä tekee maan turvekerroksesta vettyneen. Näin turvemaa muuttuu luonnontilaisemmaksi ja myös kasvihuonekaasupäästöjen nieluksi.
Työn tavoitteena oli kehittää menetelmä paikantamaan maatalouspeltoja, joilla voitaisiin nostaa pohjaveden pintaa tai jotka soveltuvat kosteikkoviljelyyn säätösalaojituksella. Tarkoituksena oli myös osaltaan edistää Valtioneuvoston esittämiä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita vuoteen 2030.
Suoviljelysyhdistys ry tuki opinnäytetyön toteuttamista.