Suometsien ja turvepeltojen päästöt kasvavat vaikka päästövähennyskeinot tunnetaan

Kuusivuotinen SOMPA-hanke tulee päätökseensä vuoden 2023 lopussa. Hanke on tuottanut runsaasti tieteellistä tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden turvemailla ohjauskeinoja ja toimia kannattaisi kohdentaa kustannustehokkaiden päästövähennysten tuottamiseksi. Hankkeen toimikauden aikana Suomen maankäyttösektorin hiilinielu ei ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja se on kääntynyt jopa päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. SOMPA-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjauskeinoja muuttamalla voidaan …

Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää kohdentamalla tukia

Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Ilmastopäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti. Uudessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta. Kolme keskeistä toimenpidettä ovat: Maankäytön muutosmaksu hillitsemään …