Suopeltojen päästöissä kosteikkoviljely voi olla ratkaisu

Monelta suopellolta olisi saatavissa suurempi hyöty, jos niillä ei enää jatkettaisi nykyistä viljelyä vaan tuotettaisiin ilmastopäästöjen vähennyksiä. Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä puolet on peräisin turvemailta, soille raivatuilta pelloilta. Yhden päästölähteen hillinnällä voitaisiinkin laskea maatalouden ja maankäytön kokonaispäästöjä huomattavasti. ”Meillä on periaatteessa riittävästi peltoa ruuantuotantoon ilman turvemaita”, toteaa väitöskirjatutkija Hanna Kekkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pelkkä turvepeltojen viljelemättä jättäminen ei kuitenkaan muuta maataloutta ilmastoystävälliseksi. Päästövähennysten saamiseksi on kehitettävä kohdennettuja keinoja. ”Oleellista on, mitä turvepellolle tehdään …

Seminar 14.3.2019: How can boreal forest contribute to mitigation climate change?

Time: 14 March 2019 at 13:00-16:00 Place: University of Helsinki, Forest sciences building, hall 107 (lecture hall B4), Latokartanonkaari 7, Helsinki + webstreaming Chair: Raisa Mäkipää, Natural Resources Institute Finland, Luke PROGRAMME  Carbon modelling and analyses of forest sector climate change mitigation options in Canada:  Werner Kurz, Natural Resources Canada Mapping carbon sinks and sources in Finnish forests:  Mikko Peltoniemi, Natural Resources Institute Finland (Luke) Coffee break Ecohydrological process models and academic curiosity for sustainable …

Helppo hiili-imuri – Suomen Kuvalehden artikkeli

Suomalaisen raivaajakansan ylpeys suopelto voidaan yksinkertaisilla keinoilla valjastaa hidastamaan ilmastonmuutosta. SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti. Suolle raivattu pelto on ilmasto-ongelma. Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä 15 prosenttia tulee suopeltojen maaperästä, vaikka niiden pinta-ala on kymmenen prosenttia Suomen pelloista. Päästöjen määrä on 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä on valtava, liikenne Suomessa tuottaa vuodessa yhteensä 11,5 miljoonaa …

Sompa mukana Ratkaisuja Tieteestä -tietokorteissa – täältä löydät lisätiedot

Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa lanseerattiin Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon ja tarjoavat samalla tutkimukseen perustuvia näkökulmia myös vaalikeskusteluihin. Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön. Korttipakka jakautuu neljään maahan: Teknologian ja työn murrokset Ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia Osallistuva kansalaisuus Hyvinvointi ja perusturva Sompa-hanke on mukana kolmessa ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia -teeman ratkaisukortissa (vihreät kortit), numeroissa 5, 6 ja 7. Ratkaisukortit esittelevät ilmiölähtöisesti …

Blogi: Miksi hiilinielut ovat yhteiskuntapolitiikkaa?

Julkinen keskustelu Suomen ilmastopolitiikasta on viime aikoina keskittynyt kiistelyyn metsien roolista hiilinieluna ja hiilen varastona. Onko suomalainen metsien käyttö kestävää? Olemmeko ilmastovelvoitteiden seurauksena menettämässä kansantalouden tukijalan? Monipolvinen keskustelu on saattanut jättää mielikuvan ilmiöstä, josta edes tutkijat eivät ole yksimielisiä. Tutkijat ovat kyllä yksimielisiä siitä, että metsät ovat merkittävä hiilinielu ja hiilen varasto. Selvää on myös se, että hakkuut pienentävät metsien hiilinielua. Haasteellisemmaksi metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sen sijaan muuttuu, kun …

Blogi: Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja

Pohjaveden pinnan nostolla, kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja vähennetyllä muokkauksella voidaan vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä. Turvepelloilta syntyy hiilidioksidipäästöjä turpeen hajotessa Suomessa turvemaat kattavat noin 10 prosenttia kokonaisviljelyalasta, mutta turvepeltojen viljelystä syntyy noin 14 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eniten viljelyssä olevia turvepeltoja löytyy Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Turvemaiden viljelystä syntyy pääasiallisesti typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöjä. Typpioksiduuli on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Hiilidioksidipäästöt muodostuvat turpeen hajoamisprosessista. Muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista, ja etenkin paljaalta maalta syntyy …

Sompa on mukana Ratkaisuja Tieteestä -tapahtumassa 14.2.2019

Suuren suosion saavuttanut Ratkaisuja tieteestä -tapahtuma järjestetään 14.2.2019. Strategisen tutkimuksen vuosittainen päätapahtuma tuo yhteen päätöksentekijöitä, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan näkökulmista ja ratkaisuista suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Aika: 14.2.2019 klo 8.30–16.00 Paikka: Finlandia-talo (Veranda 1–4 ja Lounge), Mannerheimintie13e, Helsinki Katso tarkempi ohjelma Sompa ja lukuisat muut STN-hankkeet ovat olleet ollut mukana tekemässä Strategisen tutkimuksen ratkaisukortteja, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon ja tarjoavat samalla tutkimukseen perustuvia näkökulmia myös vaalikeskusteluihin. Sompa löytää vastauksia …

Hiilinielut ja -varastot yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä 5.2.2019

Aika: Tiistai 5.2.2019 klo 9.00–11.00 Paikka: Sofia Future Farm, Klubisali, Sofiankatu 4 C, Helsinki Tervetuloa käymään kuumaa keskustelua hiilinieluista ja siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunta voi onnistua. Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti toimittajille, mutta mukaan mahtuu myös muita aiheesta kiinnostuneita. Ohjelma 9.00 Tervetuloa & aamiaistarjoilu Vuorovaikutusvastaava Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi, SOMPA 9.10 Miksi hiilinielut ovat yhteiskuntapolitiikkaa? Professori Janne Hukkinen, Helsingin yliopisto, WISE 9.40 Onko hakkuiden määrä ainoa keino vaikuttaa maankäyttösektorin (LULUCF) hiilinieluihin ja päästöihin? Tutkimusprofessori …

Blogi: Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ja riskit suometsissä

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on metsälain uudistuksen jälkeen vakiintunut osaksi metsänhoidon menetelmävalikoimaa. Se herättää silti edelleen kiivastakin keskustelua hyödyistä ja riskeistä. Suomen tuottavasta metsämaasta vajaa neljännes on suometsiä, joista suurin osa on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Erityisen runsaasti niitä on Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä monin paikoin yli puolet metsämaasta on turvemaalla. Suometsiä on hyvin laaja kirjo tuottavimmista metsämaistamme karuihin heikkotuottoisiin ja vähäpuustoisiksi jääneisiin kitumaihin. Oma kiinnostukseni jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen suometsissä on lähtenyt …

Blogi: Suometsien hoitoon on uusia vaihtoehtoja

Ojitettujen soiden metsissä on puuta ja hakkuumahdollisuuksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Ojitettuja soita on koko Suomen metsäalasta keskimäärin neljännes, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tuottavasta metsämaasta lähes puolet on turvemaita, joten niiden taloudellinen merkitys on suuri. Metsäteollisuuden uudet ja jo nykyisetkin investoinnit ovat lisäämässä painetta hakkuiden lisäämiseksi myös turvemailla. Turvemaiden kunnostusojitukset ja avohakkuut tehokkaine maanmuokkauksineen aiheuttavat kuitenkin vesistökuormitusta ja lisäävät välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtenä ratkaisumallina näihin ongelmiin on noussut esiin ns. jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen …