Videoita jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla

SOMPA-hanke on julkaissut kaksi videota jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla. Videoilla vieraillaan Ränskälänkorven tutkimusalueella. Tutkimusalueella vertaillaan erilaisten metsänkäsittelymuotojen vaikutusta kasvihuonekaasutaseisiin, valumaveden laatuun, pohjaveden pinnan tasoon ja puiden kasvuun. Videosta on julkaistu kaksi versiota. Lyhyempi (4:01), erityisesti metsänomistajille suunnattu video, kertoo tiiviisti jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen toteutuksesta, ympäristövaikutuksista sekä kannattavuudesta. Katso lyhyempi video alta.   Videon pidemmällä (9:50), erityisesti metsäammattilaisille ja asiantuntijoille suunnatulla versiolla, käsitellään edellistä laajemmin hakkuiden määrää ja ajoitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi tutustutaan …

Opinnäytetyö: Hakkuiden vaikutukset sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa ojitetuissa suometsissä

Sanna Stenberg tarkasteli opinnäytetyössään miten metsänkasvatuksessa toteutettavat hakkuut vakuttavat sammalten biomassatuotokseen. Sammalet ovat elintärkeitä suoekosysteemien toiminnalle, minkä takia on tärkeää huomioida miten metsänhoito vaikuttaa sammaliin. Sanna Stenberg kartoitti opinnäytetyössään miten metsänkasvatuksessa toteutettavat hakkuut vaikuttavat lyhyellä aikavälillä sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa, ojitetuissa suometsissä. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin sammalten biomassan ja biomassatuotoksen mittausten avulla. Vastaavaa tutkimusta metsän jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista sammalten biomassatuotokseen ei ole aiemmin tehty. Tulosten perusteella metsän jatkuvassa kasvatuksessa toteutettavat osittaishakkuut heikentävät …

SOMPAn ja Metsäteollisuus ry:n tapaaminen

SOMPA-tutkijat tapasivat Metsäteollisuus ry:n edustajia ja esittelivät hankkeen tähänastisia tuloksia 20.5.2021. ILMAVA hanke – ojitetut suometsät Taimettuminen jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa turvemaalla – SuoErika-kokeiden inventointituloksia Jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuus turvemailla

Blogi: Soiden suomaa, turpeen tuomaa – metsätalouden tukijärjestelmä käännekohdassa

Metsätalouden kannustinjärjestelmää (METKA) ollaan uudistamassa. Uusi tukijärjestelmä voi ohjata suometsien hoitoa ja kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on tärkeää, että se kannustaa toimimaan viisaasti niin puuntuotannon, vesistö- ja ilmastovaikutusten kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta. Blogi on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Soiden ojitus on ollut yksi tärkeimmistä julkisen tuen kohteista Suomen metsätaloudessa jo lähes 100 vuotta. Paljolti tämän seurauksena maamme soista on ojitettu reilusti yli puolet. Erityisen paljon niitä ojitettiin metsätalouden tarkoituksiin 1960- …

Tutkijat suosittelevat: maatalouspolitiikkauudistus saatava edistämään ilmastoviisasta maataloutta

EU:n maatalouspolitiikkauudistus edellyttää ilmastotoimien vahvistamista myös Suomen maataloudessa. Seitsemän tutkimushankkeen yhteinen politiikkasuositus kannustaa ottamaan käyttöön päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteet niin turve- kuin kivennäismailla. Uutinen on julkaistu myös Luken sivuilla 23.4.2021 Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saavuttaa turvemaiden käytön muutoksilla. Tutkijat suosittelevat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelmaan sisällytetään riittävät kannustimet turvepeltojen viljelystä luopumiseen tai ennallistamiseen erityisesti silloin, kun …

Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itäsuomen yliopiston uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuutta suometsissä. Lähtötilaltaan varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus. Metsänhoidon taloudellisiin vaikutuksiin pureutuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia kasvatusvaihtoehtoja lähtötilaltaan varttuneessa ja eri-ikäisiä ja kokoisia puita kasvavassa korpikuusikossa. Korpikuusikolla tarkoitetaan runsasravinteista puustoista suota, jossa pääpuulaji on kuusi. Metsikön puiden kasvua ja kasvatusvaihtoehtoja simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla, jonka testattiin tuottavan harvennettujen korpikuusikoiden mitatun kehityksen mukaisia kasvuennusteita. Simuloinneissa …

Policy brief: Mitä kosteikkoviljely tarkoittaa CAP-politiikan yhteydessä?

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) linjataan parhaillaan, ja myös turvepeltojen päästövähennyspotentiaalin realisointi on keskusteltavana. Olisiko kosteikkoviljely yksi keino kääntää turvepellot ongelmasta ratkaisuksi? Joukko eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja yhdistyksiä sai Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta (DG Agri) pyynnön toimittaa lisätietoja kosteikkoviljelystä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin. Myös SOMPA-hanke oli mukana laatimassa sitä varten politiikkasuositusta, jossa määritellään, mitä kosteikkoviljely on. DG Agrille toimitettiin myös lista kosteikkoviljelyyn soveltuvista kasveista ja niistä tehtävistä tuotteista.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -sivustolta tietopohjaa keskusteluihin

Ojitettujen soiden kestävä käyttö -hankkeessa on koottu tutkittua tietoa maa- ja metsätaloutta ja turpeennostoa varten ojitettujen soiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin. Tarjolla on tietoa seuraavista kokonaisuuksista Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin – yhteenveto Soiden käyttö Suomessa Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Soiden kasvillisuus Suoluontotyyppien uhanalaisuus Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus …

Raportti: maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet – SOMPA-hankkeen tutkijat mukana

Arvio maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuuksista sekä suositukset kokoava policy brief on julkaistu. Myös SOMPA-hankkeen tutkijat olivat mukana selvitystyössä. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Ilmastotoimenpiteiden vauhdittamiseksi tarvitaan muutoksia maa- ja metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen sekä investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin. Raportti: Lehtonen ym 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021. Luonnonvarakeskus. …