Blogi: Turvemaiden käyttöä ohjaavat tukijärjestelmät linjaan hiilineutraaliustavoitteen ja muiden luonnonvaroja koskevien ympäristötavoitteiden kanssa

Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmiä ollaan uudistamassa. Lisäksi edessä on koronaviruspandemian jälkihoitoon tarkoitetun elvytysrahan käytöstä päättäminen. Nyt on juuri oikea hetki varmistaa, että tukien muutos ja elvytys ovat linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja luonnonvarojen käyttöä koskevien muiden ympäristötavoitteiden, kuten vesien hyvän tilan saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen, osalta. Turvemaiden käytön ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten eritysesti niiden käyttöön liittyvää ohjausta on tarkistettava ja muutoksia tehtävä pikaisesti. On varmistettava, ettei uusia ojituksia …

Blogi: Jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkasvatuksen monimuotoisuusvaikutukset eroavat toisistaan – metsänomistaja voi vaikuttaa

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita saataisiin eri aluetasoilla parhaiten edistettyä yhdistelemällä sekä jatkuvapeitteistä (erirakenteista) että tasaikäistä (jaksollista) metsänkasvatusta. Kaikissa metsänhoitomalleissa olisi huolehdittava, että metsistä löytyy lehtipuita, kuollutta puustoa sekä metsätaloudellisesti yli-ikäisiä puita. Metsälain 2014 uudistamisen jälkeen talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on käytössä monipuolisia metsänhoitomenetelmiä. Tietty kasvatustapa voi tukea paikallista tai alueen luontoa paremmin kuin joku toinen tapa. On pidettävä erillään paikkakohtainen metsikkötaso, eri metsikkökuvioiden laajempi (metsälö)taso ja vielä laajempi alueellinen tai valtakunnallinen …

’Suomen kestävyyspolkujen on kuljettava samaan suuntaan’ – STN-hankkeiden yhteisen politiikkasuosituksen julkaisemistilaisuus 12.2.2021

’Suomen kestävyyspolkujen on kuljettava samaan suuntaan. Päätöksiä tarvitaan pian.’ – politiikkasuosituksen julkaisemistilaisuus 12.2.2021, klo 11.00 – 12.30, verkkolähetyksenä Suomi voi toimia kestävyysmurrosten hallinnan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä juuri nyt. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, mutta niiden edistämisellä on jo kiire. Julkaisutilaisuudessa esitellään STN-hankkeiden tutkimuksen ehdotuksia toimenpiteiksi kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Ohjelma: 11.00 Tilaisuuden avaus – Kaisa Korhonen-Kurki (Strateginen tutkimus, ohjelmajohtaja), ADAPT 11.05 Tutkimuksen ehdotuksia toimenpiteiksi saavuttaaksemme hiilineutraalin Suomen, ja vesien ja meren hyvän tilan …

Ympäristö- ja ilmastoministeri: Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä – SOMPAlta toimenpidesuosituksia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen nosti 2.12. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan esiin sen, kuinka tärkeitä turvemaat ovat ilmastotyössä: Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt. Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi. Ensimmäisenä tulisi päästä eroon uusien turvepeltojen raivaamisesta. Vaikka uusien turvepeltojen käyttöönotto on ollut vähenemään päin, silti lähes …

Ilmastotoimet turvemaametsissä helpottavat Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista

Suomessa ojitetut turvemaametsät ja turvepellot tuottavat yhteensä yli 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Määrä on suurempi kuin kotimaan liikenteen aiheuttamat päästöt. Turvemaiden päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi keino hillitä turvemaan päästöjä. Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta ilman hiilinieluja Ilmastopäästöt pitäisi Suomessa vähentää vuoteen 2035 ja koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä niin pieniksi, että jäljellä olevat päästöt sitoutuvat hiilinieluihin. Suomen ilmastopäästöjen määrä oli …

Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä – ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun 12.11.2020

Miten löydämme ratkaisuja tulevaisuuden kannalta kriittisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen? ALL-YOUTH, IBC-Carbon ja SOMPA tutkimushankkeet järjestivät yhteisen seminaarin torstaina 12.11.2020, klo 12.00–16.00. OHJELMA JA TILAISUUDEN TALLENTEET 12.00 Seminaari alkaa 12.20 Metsien eri käyttömuotojen ja ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen IBC-Carbon: Metsänkäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään Kommenttipuheenvuorot: ALL-YOUTH: Nuorten metsänomistajien tavoitteet metsissään: kuinka tieto ja vastuu siirtyvät? SOMPA: Metsien hiilinielut ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt kartalla – missä ja miten tulisi edistää …

Gradu: monitavoitteinen päätösanalyysi turvepeltojen käyttömuotojen vertailussa

Jari Niemi sovelsi pro gradu -tutkielmassaan monitavoitteisen päätösanalyysin metodeja turvepeltojen nykyisten yleisten käyttömuotojen, ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien käyttömuotojen vertailussa. Turvepeltojen yleisimmät nykyiset käyttömuodot, kuten syvällä ojituksella tapahtuva viljan ja nurmen viljely aiheuttavat vuosittain huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt syntyvät hapellisissa olosuhteissa olevan turpeen nopeasta hajoamisesta. Turpeen hajoamista voidaan hidastaa, tai se voidaan jopa lakkauttaa kokonaan vedenpintaa riittävästi nostamalla Vedenpinnan nostaminen lähelle maanpintaa rajoittaa perinteisten satokasvien käyttöä, mutta mahdollistaa kosteikkoviljelyn, eli biomassan tuottamisen viljelemällä …

Gradu: kosteikkoviljelytuotteiden elinkaariarviointi

Laura Lahtinen teki pro gradu -tutkielmassaan elinkaariarvioinnin kahdesta mahdollisesta kosteikkoviljelytuotteesta – osmankäämieristelevystä ja järviruokokasvualustasta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista, joten soita on väistämättä otettu viljelykäyttöön. Kuivatetut turvepellot ovat kuitenkin suuria kasvihuonekaasujen lähteitä etenkin hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O). Tästä syystä maatalouskäyttöä turvemailla pidetään ilmaston kannalta yhtenä epäsuotuisimmista maankäytön muodoista. Turvemaita on kuivatettu ruokapalveluiden parantamiseksi, mikä puolestaan vaikuttaa heikentävästi muihin ekosysteemipalveluihin. Alueiden uudelleen vettämisellä osa ekosysteemipalveluista voidaan palauttaa. Mikäli vettäminen …

SOMPA-hankkeen policy brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä

Erityisen tehokkaita keinoja vähentää viljeltyjen turvemaiden ilmastopäästöjä ovat pohjaveden pinnan nostaminen ja kosteikkoviljely. Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä ei kuitenkaan kannusta näiden käyttöönottoon. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat tarkastelleet keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä sekä ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan tukea näiden käyttöönottoa. Viljelijöiden tulojen ei pitäisi vähentyä, jos he aktiivisesti hoitavat turvemaita ilmastopäästöjä vähentävinä kosteikkoina. Tutkijat esittävät seuraavia muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään tukemaan kosteikkoviljelyä ja ilmastoviisasta turvemaiden viljelyä: Kosteikkoviljelykäytössä oleville turvemaille taataan maatalousmaan status ja …

Webinaari Turvemaat CAP-uudistuksessa 3.6. – tallenne nyt katsottavissa

Greifswald Mire Centren alustama webinaari kokosi asiantuntijat 3.6.2020 keskustelemaan turvemaiden roolista osana tulevaisuuden maataloutta. Tärkeänä teemana oli kestävien uusien tuotantomenetelmien mahdollisuudet ja synergiaedut ilmasto- ja monimuotoisuushyödyillä. Webinaarissa keskusteltiin muun muassa kosteikkoviljelyn hyödyistä.