SOMPA-työ merkittävässä roolissa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien arvioinnissa ja kehittämisessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksen mukaan osa maa- ja metsätalouden tukijärjestelmistä edistää ja osa heikentää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Päästövähennyksien saamiseksi tarvitaan uudenlaisia kannustimia ja ohjauskeinojen muutoksia sekä EU:n maataloustukijärjestelmässä (CAP) että kansallisella tasolla. Arvioinnin laatimista johtivat Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sekä tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, joka on SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjä. Nyt julkaistussa arvioinnissa hyödynnettiin SOMPA-hankkeesta julkaistuja tutkimusartikkeleita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että …

SOMPAn Heikki Lehtonen laatimassa suunnitelmaa maatalouden päästöjen vähentämiseen

Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjän, tutkimusprofessori Heikki Lehtosen laatimaan Maatalouden hiili-euro-ohjelman. Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035. Maatalouden kannattavuuden tulee toimeksiannon mukaan ohjelman myötä vahvistua. ”Kyse ei ole vain faktoista, vaan …

Gradu: Poimintahakkuun vaikutus hiilidioksidin ja metaanin dynamiikkaan boreaalisten turvemaametsien maaprofiilissa

Pauliina Turunen tutki maisterintutkielmassaan, miten hiilidioksidin (CO₂) ja metaanin (CH4) pitoisuudet sekä CO₂-isotooppiarvot muuttuvat turvemaassa ja kuinka poimintahakkuu vaikuttaa näihin. Soiden vesitalous ja pohjaveden pinta vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidin ja metaanin päästöihin maaperästä. Luonnontilaiset turvemaat ovat yleisesti ottaen hiilidioksidin nieluja ja metaanin lähteitä. Ojitetut turvemaametsät toimivat metaanin nieluina, mutta niiden maaperän hiilidioksidipäästöt ovat suurempia kuin luonnontilaisilla turvemailla. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vain osa puista poistetaan. Jäljelle jäävän puuston haihdunta pitää yllä puuston kasvun …

Luke modelling seminar 4.3.2022: Recent developments in modelling water balance and ghg emissions from forested peatlands

In recent years, significant model developments have been made in modelling peatland ecosystems. These developments have been motivated by the importance of these ecosystems to green-house gas emissions and to forestry. Therefore, it is also central to understand how they respond to changing conditions and management. In this seminar, we take a look at processes driving peatland ghg emissions and growth, as well as novel modelling approaches to quantify their …

Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaarisarja 27.1. / 4.2. / 10.2.2022

Tervetuloa mukaan Turve, tiede ja tulevaisuus -webinaareihin tammi–helmikuussa! Kolmiosaisessa webinaarisarjassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin turpeen ja turvemaiden käytön tulevaisuudesta. Tapahtumasarja keskittyy turvepeltoihin, suometsiin ja turvetta korvaaviin tuotteisiin ympäristön, talouden ja uusien ratkaisujen näkökulmista. SOMPA-hankkeesta mukana webinaareissa ovat Hanna Kekkonen, Kristiina Lång ja Heikki Lehtonen (27.1.), sekä Sakari Sarkkola ja Raisa Mäkipää (4.2.). Mitä tehdä turvepelloille? 27.1.2022 klo 9-10.15 Millaisia ovat turvepeltojen päästöt? Mikä on erilaisten toimenpiteiden ekologinen ja …

“Maatalouden päästöt alas ja nopeasti” – miten ihmeessä se onnistuu? MustReadin artikkeli

Maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on olennaisessa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisilla maatiloilla pystytään tekemään merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintätoimia, jos maanviljelijöitä kannustetaan tietopohjaisen tukipolitiikan avulla, kirjoittaa Marjukka Lamminen. Suomalainen maatalous on jo vuosia kamppaillut kannattavuuskriisissä huolimatta laajasta julkisesta taloudellisesta tuesta. Samaan aikaan maanviljelijöitä vastuutetaan lisääntyvässä määrin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista. Ulkoapäin tuleva muutospaine on kova. Nykytilanteessa viljelijät tarvitsevat suunnannäyttäjää, ohjausta ja tukea ilmastonmuutostoimilleen. Päätöksentekijöillä on tässä erityinen rooli. Suomessa maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia …

Täyskäännös – Helsingin Sanomien artikkeli

UPM on päättänyt, että reheviä, aikoinaan ojitettuja korpikuusikkoja ei hakata enää kokonaan, vaan sen verran, että metsä uusiutuu itsestään. Tornatorilla avohakkuita vähennetään Itä- ja Pohjois-Suomen karuilla rämesoilla. Syyt rajuun muutokseen ovat raha ja ilmastonmuutos. Tällainen on rehevä korpi. Kuusten joukosta nousee jokunen hieskoivu. Kostea maa on karhun-, seinä- ja kynsisammalten peitossa. Siellä täällä kasvaa käenkaalta, heiniä ja erilaisia sanikkaisia, kuten riidenliekoa, hiirenporrasta ja korpi-imarretta. Metsäyhtiö UPM:lle kuuluva metsä on Janakkalassa …

Blogi: Metsäojitettujen soiden käytössä paljon huomioitavaa

Vaatimukset metsätalouden ekologisesta kestävyydestä, metsälain ja metsänhoitosuositusten muutokset sekä metsäsertifioinnin kriteerit johtivat ensiojitusten loppumiseen vuosituhannen vaihteessa. Mikä on ojitettujen soiden tilanne nyt? Millaisia vaihtoehtoja puuntuotantoon on suometsänomistajalla? Nykyään 4,7 miljoonaa hehtaaria lasketaan metsäojitetuksi suoksi. Metsätaloutta harjoitetaan myös runsaspuustoisilla ojittamattomilla soilla. Ojitetuista soista 0,5–1,0 miljoonaa hehtaaria on jäänyt vähäpuustoisiksi. Vuoden 2014 metsälain uudistuksessa näiltä heikkotuottoisilta soilta poistui uudistamisvelvoite päätehakkuun jälkeen. Tämä voi osin merkitä alojen jättämistä itsekseen vettymään. Aktiivista ennallistamista on …

Politiikkasuositus: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027)

Joukko eurooppalaisia tutkimusorganisaatioita on julkaissut politiikkasuosituksen EU-maille koskien turvemaiden  ja kosteikkoviljelyn sisällyttämistä maiden EU-maatalouspolitiikan (CAP) suunnitelmiin. Lue politiikkasuositus: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027) Lue uutinen englanniksi: Researchers’ recommendation: Opportunities for Peatlands and Paludiculture in the EU Common Agricultural Policy (2023-2027)

Jatkuvapeitteisinä kasvatettavat korpikuusikot ovat hiilinielu, kun hakkuissa jätetään metsään vähintään säädösten edellyttämä puumäärä

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itä-Suomen yliopiston kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia puuntuotantoon ja metsikön hiilitaseeseen. Sovellettaessa metsänhoidon suositusten ja metsälain mukaisia harvennusvoimakkuuksia jatkuvapeitteisenä kasvatettava runsasravinteinen korpikuusikko säilyy hiilinieluna. Metsänomistajat ovat kiinnostuneita jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamisesta, ja aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että se voi olla ojitetuissa korpikuusikoissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen päätehakkuisiin tähtäävä metsänkasvatus. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi myös vähentää metsätalouden ympäristökuormitusta erityisesti runsasravinteisilla ojitetuilla turvemailla, joiden maaperä on …