Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa lanseerattiin Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon ja tarjoavat samalla tutkimukseen perustuvia näkökulmia myös vaalikeskusteluihin. Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.

Korttipakka jakautuu neljään maahan:
Teknologian ja työn murrokset
Ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia
Osallistuva kansalaisuus
Hyvinvointi ja perusturva

Sompa-hanke on mukana kolmessa ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia -teeman ratkaisukortissa (vihreät kortit), numeroissa 5, 6 ja 7. Ratkaisukortit esittelevät ilmiölähtöisesti strategisen tutkimuksen näkökulmia ja ratkaisuja. Löydät tästä lisätietojen lähteille.

Kortti 5: Metsien käytön moninaiset tavoitteet on pystyttävä sovittamaan yhteen

  • Kehittämällä metsien hoidon ja käytön suunnittelua ja ohjausta voidaan samanaikaisesti ottaa huomioon metsien tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä ihmiskunnan muiden tarpeiden tyydyttämisessä.
  • Maaperä aiheuttaa turvemailla kasvavilla metsillä päästöjä, joiden suuruus vastaa noin viidennestä Suomen puuston vuotuisesta hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. On tärkeää pitää suometsät puustoisina ja välttää ilmasto- ja vesistöpäästöjä lisäävää ojitusta.

Lisätietoja metsien päästöistä ja nieluista löydät Tilastokeskuksen sivuilta.

Lisätietoja suometsien merkityksestä ilmastopäästöille ja suometsien ilmastoviisaasta metsänhoidosta löydät Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortista.

Kortti 6: Maa- ja metsätaloudessa uudet tavoitteet edellyttävät uudenlaista ohjausta

  • Turvemaiden nykyisiä metsänhoidon kannustejärjestelmiä on purettava. Maatalouden kannustimia on uudistettava ja tukia kohdistettava maaperän hiilivarastojen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä ravinnehuuhtoumien vähentämiseen.

Metsänhoidon nykyinen kannustejärjestelmä tukee kunnostusojitusta. Kannustejärjestelmää olisi kuitenkin tarpeen uudistaa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Suometsien hoitoon on kuitenkin olemassa menetelmiä, jotka vähentävät sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä.

Lisätietoja löydät Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortista.

Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä noin puolet on peräisin viljellyiltä turvemailta, soille raivatuilta pelloilta. Näitä päästöjä on mahdollista vähentää esimerkiksi mukautetuilla viljelymenetelmillä, kuten kosteikkoviljelyllä, säätösalaojituksella ja kasvipeitteisyyttä lisäämällä. Näiden toimien ohella myös päästövähennys voisi olla yksi tilan tuote. Ainakin osa viljelijöistä olisi valmis tuottamaan pelloillaan päätuotteena päästövähennystä, jos siitä saisi riittävän korvauksen. Menetelmien käytännön toteutusta tukemaan varten tarvitaan hiilineutraaliin maatalouteen tähtääviä ohjauskeinoja tai kannustimia.

Lisätietoja blogista Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja
artikkelista Päästövahennyksiin sekä julkista että yksityistä rahaa
artikkelista Suopeltojen päästöissä kosteikkoviljely voi olla ratkaisu.

Kortti 7: Vihreää ja sinistä biotaloutta sekä ruokajärjestelmää kehittämällä pienennetään hiilijalanjälkeä kestävästi

  • Metsien hoito ja hakkuut sekä maatalousmaiden käsittely vaikuttavat merkittävästi maankäytön kasvihuonekaasutaseisiin sekä raaka-aineen tuotannon kestävyyteen ja riskien hallintaan.

Lisätietoja suometsien ja suopeltojen ilmastokestävästä hoidosta löydät yllä muiden ratkaisukorttien yhteydessä olevista linkeistä.

Sompa-hanke tekee maa- ja metsätalouden tuotantoketjuihin liittyvää työtä muun muassa tarkastelemalla vaihtoehtoisten tuotteiden tuotantoketjuja. Mahdollisia uusia tuotteita kosteikkoviljelystä ovat muun muassa järviruoko, ruokohelpi, karpalo ja suomyrtti.

Lisätietoa turvepeltojen mahdollisista uusista tuotteista löydät blogista Turvemailla voidaan tuottaa uusia ilmastokestäviä tuotteita.