Maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on olennaisessa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisilla maatiloilla pystytään tekemään merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintätoimia, jos maanviljelijöitä kannustetaan tietopohjaisen tukipolitiikan avulla, kirjoittaa Marjukka Lamminen.
Suomalainen maatalous on jo vuosia kamppaillut kannattavuuskriisissä huolimatta laajasta julkisesta taloudellisesta tuesta. Samaan aikaan maanviljelijöitä vastuutetaan lisääntyvässä määrin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista. Ulkoapäin tuleva muutospaine on kova.
Nykytilanteessa viljelijät tarvitsevat suunnannäyttäjää, ohjausta ja tukea ilmastonmuutostoimilleen. Päätöksentekijöillä on tässä erityinen rooli.
Suomessa maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina. Jos päästöjä ei pystytä vähentämään, kyseessä on suuri tappio maatalouden hyväksyttävyydelle jo pelkästään sen vuoksi, että ala saa niin runsasta julkista rahoitusta.
Ruoka yhdistää maatalouden, ympäristön, ravitsemuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, maaseudun elinkeinot sekä kaupan ja kehityspolitiikan, mutta näitä kaikkia tarkastellaan omina sektoreinaan. Tarvitaan kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä ruokapolitiikkaa. Tempoileva sektoriajattelu saisi sen sijaan jäädä historiaan.
Eurooppalainen ja suomalainen maatalouspolitiikka ei tällä hetkellä ole riittävän kunnianhimoista ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Tämä heijastui myös syyskuussa lausuntokierroksella olleeseen kansalliseen maatalouspolitiikan suunnitelman luonnokseen.
Mitä pitäisi tehdä, jotta maatalouden päästöt vähenisivät? Nyt on kiire.
Lue koko MustReadin 24.11.2021 julkaistu artikkeli tästä linkistä.