Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmiä ollaan uudistamassa. Lisäksi edessä on koronaviruspandemian jälkihoitoon tarkoitetun elvytysrahan käytöstä päättäminen. Nyt on juuri oikea hetki varmistaa, että tukien muutos ja elvytys ovat linjassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja luonnonvarojen käyttöä koskevien muiden ympäristötavoitteiden, kuten vesien hyvän tilan saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen, osalta. Turvemaiden käytön ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, joten eritysesti niiden käyttöön liittyvää ohjausta on tarkistettava ja muutoksia tehtävä pikaisesti.
On varmistettava, ettei uusia ojituksia tehdä mihinkään käyttöön ja että ympäristölle haitallisista tuista, kuten tuesta kunnostusojituksille suometsissä luovutaan. Metsätalouden tukien (KEMERA) uudistamisessa tulisi ottaa tukien kriteeriksi metsien puuston ja soiden maaperän hiilivarastojen ja metsien monimuotoisuusarvojen säilyttäminen sekä vesistökuormituksen vähentäminen. Kannustinjärjestelmän tulisi ohjata jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon siirtymiseen niillä turvemailla, joilla päätehakkuu ja kunnostusojitus johtavat ilmastopäästöjen ja vesistökuormituksen kasvuun. Myös vaikutuksia monimuotoisuudelle on selvitettävä ja otettava mukaan metsänhoitomenetelmien arvioinnin perustaksi.
Maatalouden tukijärjestelmän uudistus on nostamassa ympäristö- ja ilmastotoimien kunnianhimoa. Jäsenmaille on tulossa lisää vastuuta tukien suunnittelussa, mikä voisi mahdollistaa nykyistä tehokkaammat päästövähennyskeinot viljelyyn jääville turvepelloille. Maatalouden tukijärjestelmän uudistamisessa uudelle ohjelmakaudelle tulisi kannustaa turvekerroksen säilyttämiseen eri tavoin, esim. asettamalla kannusteita nurmille ja korkealle vedenpinnalle, tekemällä kosteikkoviljely tai turvepeltojen jättäminen pois viljelystä harkitsemisen arvoiseksi vaihtoehdoksi.
Erilaisten turvetta korvaavien biomassojen tuotannosta kosteikkoviljelyssä tulee kehittää kannattava vaihtoehto, jotta hiipuvan turvetuotannon korvaajaksi saadaan markkinoille kotimaisia vaihtoehtoja turvekasvualustoille ja -kuivikkeille. Keinoja viljelykäytöstä poistamiseen ovat esimerkiksi metsittäminen tai ennallistaminen. Viljelykäytöstä luopumiselle tulee olla jatkosuunnitelma, jotta turve hajoaisi mahdollisimman vähän jälkikäytön aikana. On myös selvitettävä eri vaihtoehtojen vaikutukset ilmastopäästöihin, monimuotoisuuteen ja vesistöihin.
Kannustimia hiilinielujen ja päästövähennysten toteuttamiseen turvemaiden maa- ja metsätaloudessa voi luoda myös vapaaehtoinen hiilikompensaatio, joka voi tulevaisuudessa kehittyä tärkeäksi keinoksi täydentää muita kannustimia. Kannustin- ja kompensaatiojärjestelmien muodostumisen tueksi tarvitaan vielä päästöjen seurantajärjestelmän ja laskentamenetelmien kehitystyötä, jotta kompensaatiomarkkinoilla rahoitetut päästövähennykset tulevat todennettua luotettavasti. Lisäksi on tärkeää selvittää, miten kompensaatiossa voitaisiin huomioida muita kriittisimpiä ympäristövaikutuksia, esimerkiksi monimuotoisuuden ja vesien tilan osalta.
Lisätietoja:
Politiikkasuositus: Suomen kestävyyspolkujen kuljettava samaan suuntaan
Policy Brief: Uuden metsätalouden kannustinjärjestelmän tulee ottaa paremmin huomioon suometsien hoidon ympäristövaikutukset
Policy Brief: Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan turvemaiden ilmastokestävää käyttöä