Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä ei toteudu ilman hiilinieluja. Tutkijoiden mukaan hiilinielujen vahvistaminen  edellyttää merkittäviä muutoksia maankäytössä.

“On selvää, että hiilinieluja pitää vahvistaa, jos Suomen ilmastotavoitteet aiotaan täyttää. Ilmastolakikin velvoittaa tarkastelemaan tehtyjen toimien riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa korjata suuntaa. Nyt näin pitää tehdä”, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Maankäytön ilmastopäästöjen vähentäminen ja metsien hiilinielujen vahvistaminen on mahdollista. Keinoja on mm. metsäkadon hillitseminen, turvepeltojen raivauksen välttäminen, turvepeltojen kosteikkoviljely, viljelykäytäntöjen ja tukipolitiikan muutos ja jatkuva kasvatus suometsissä avohakkuiden sijaan.

Merkittävimmät, nopeimmat ja suhteellisesti pienen pinta-alan vaativat päästövähennykset saataisiin muuttamalla turvepeltojen viljelykäytäntöjä ja hillitsemällä metsäkatoa eli metsien raivaamista pelloiksi ja rakennetuksi maaksi.

Maankäyttösektorilla tehokkainta on kohdistaa toimet suurimpiin päästölähteisiin, jolloin kohteet ovat Mäkipään mukaan selvät: turvemaapellot ja runsasravinteiset ojitetut suometsät.

”Turvemaapeltojen päästöt ovat suuret, ja niiden pinta-ala on jopa kasvanut. Merkittävä osa on vieläpä jätetty kokonaan pois viljelystä, eli niiltä ei korjata lainkaan satoa. Silti ne aiheuttavat päästöjä”, Mäkipää sanoo. 

Turvepeltojen viljelykäytäntöjä pitäisi muuttaa sellaisiksi, että turpeen hiilivarasto säilyy. Keinoja ovat esimerkiksi vedenpinnan nosto ja kosteikkoviljely. 

 

Lue koko Helsingin Sanomien 1.1.2023 julkaistu artikkeli täältä.