Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt SOMPA-hankkeen Päästövähennystoimien kannattavuus ja ohjauskeinot -työpaketin vetäjän, tutkimusprofessori Heikki Lehtosen laatimaan Maatalouden hiili-euro-ohjelman. Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun 2022 loppuun mennessä.

Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035. Maatalouden kannattavuuden tulee toimeksiannon mukaan ohjelman myötä vahvistua.

”Kyse ei ole vain faktoista, vaan myös yhteiskunnan asenneilmapiiri vaikuttaa siihen, miten viljelijät saadaan mukaan näihin talkoisiin. On myös tärkeää, että heillä on vaihtoehtoisia ratkaisuja”, Lehtonen korostaa.

Ensi vuoden alussa alkavan uuden CAP-kauden mukaiset Suomessa vuosina 2023-27 toteutettavat toimenpiteet edistävät tavoitellun 29 prosentin päästövähennyksen saavuttamista, mutta ne eivät vielä riitä sen saavuttamiseen.

Pohjana tuottajien tilaama selvitys

Lehtonen on ottanut lähtökohdakseen Luken MTK:lle ja SLC:lle vuonna 2020 laatiman Maatalouden ilmastotiekartan, jonka laatimista hän veti. Se laadittiin maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden näkemyksiä kuunnellen. Työ laadittiin jo alun perin niin, että ruoantuotannon omavaraisuus ja maatilojen talous ei heikkene kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimien seurauksena. Tavoitteena oli sama 29 prosenttia.

Lehtosen mukaan vaatii kuitenkin yksityiskohtaisempaa tarkastelua, kuinka eri päästövähennystoimet voivat laajassa mitassa toteutua niin, että maatilojen talouskehitys vahvistuu. ”Kysymys on myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja maatalouden kestävästä tehostamisesta niin, että kokonaiskestävyys ja tuottavuuden kasvu maataloudessa voi toteutua aiempaa paremmin”, Lehtonen toteaa. Tämä voi tarkoittaa painopisteiden muutoksia ja lisäpanostuksia maatiloilla ja koko maataloudessa.

Tarvittavat julkisen vallan ohjauskeinot jäivät osin täsmentämättä yksityiskohdiltaan vuonna 2020 tehdyssä Maatalouden ilmastotiekartassa. Tuolloin voimassa ollut maatalouden politiikkaohjauksen kokonaisuus sallii vain osin viljelijöiden kannustamista sopiviksi todettuihin päästövähennystoimiin.

”Suomen vuonna 2021 laadittu CAP-suunnitelma sisältää kuitenkin elementtejä, jotka mahdollistavat jossain määrin vahvemmat kannustimet khk-päästöjen vähentämiseen. Ne otetaan HERO-ohjelman laatimisessa huomioon”, Lehtonen sanoo.

Radikaaleja ratkaisuja turvemaiden käyttöön?

Lehtosen mukaan HERO-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että maatilojen ilmastotoimet – ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – ovat myös eduksi maatilojen talouskehitykselle, eivätkä ainakaan haittaa sitä.

”Monet eri keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, kuten uusien kasvilajikkeiden tarkka viljely ja viljelykiertojen monipuolistaminen eri tavoin, ovat sopusoinnussa ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Tällöin tuottavuus ja kannattavuus voivat parantua maatiloilla. Toisaalta pidemmän päälle ilmastonmuutokseen sopeutumisen laiminlyönti voi tulla kalliimmaksi kuin ennakoiva sopeutuminen, ja se voi heikentää myös päästövähennysten toteutumista maataloudessa. Maataloudessa on mahdollisuuksia tuottaa kohtuuhintaisia päästövähennyksiä.”

”Synergiat ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän välillä liittyvät erityisesti viljelykiertoon, hiilensidontaan ja kasvien satoisuuteen kivennäismailla, sekä turvemaiden tuottavaan ja ilmastoviisaaseen käyttöön. Työssä hyödynnetään tutkimusnäyttöä ja mm. eri tutkimusprojekteissa tehtäviä suosituksia erilaisten viljelysmaiden satoisaan ja ilmastoviisaaseen viljelyyn”. Lehtonen sanoo.

Lehtonen väläyttää täysin uudenlaisia ratkaisuja kuten turvemaiden muuttamista kosteikoiksi, jolloin hiilen säilyttämisestä voisi tulla osalla turvemaita ”päätuotantosuunta”. Joka tapauksessa on hänen mielestään tuettava viljasta luopumista turvemailla. Myös kivennäismaista voitaisiin tehdä hiilinielu monipuolistamalla pellonkäyttöä, parantamalla maan kasvukuntoa ja lisäämällä palko- ja muiden valkuaiskasvien viljelyä niillä. Kysyntään vastaavien kasvivalintojen ja viljelykiertojen, ”hiiliviljelyn” ja korkeampien satotasojen pitää olla Lehtosen mielestä tavoitteena. Mutta työn pitää olla kannustavaa eli katerivillekin pitäisi jäädä jotakin, hän pohtii.

Lehtosen työn on määrä valmistua maaliskuun lopussa, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa työn tuloksista.

Lue koko maa- ja metsätalousministeriön 1.2.2022 julkaisema uutinen tästä linkistä.