Ilim Pulpille 50 milj. $ investointilaina

Venäjän suurimpiin metsäyhtiöihin kuuluva Ilim Pulp on allekirjoittanut Lontooseen rekisteröidyn Moscow Narodny Bank Ltd:n ja Frankfurt am Mainissa toimivan Commerzbank Aktiengesellschaftin kanssa sopimuksen 50 milj. $ syndikoidusta luotosta kolmelle vuodelle. Luotolla hoidetaan nykyisiä lainoja ja toteutetaan investointihankkeita. Lainan takuuna ovat sopimukset sellunviennistä Aasian markkinoille. Ensimmäisen vuoden helpotettujen maksujärjestelyjen jälkeen velan takaisinmaksu hoidetaan tasamääräisinä kuukausierinä. Syndikoitu luotto on jo toinen Moscow Narodny Bankin laina Ilim Pulpille vuoden sisällä. Lähde: Ilim Pulpin …

Pfleiderer rakentaa lastulevytehtaan Novgorodin alueelle

Novgorodin alueen Podberezjessä pidettiin OOO Pfleidererin lastulevytehtaan rakennustöiden avajaiset, kerrotaan www.bumprom.ru -sivuston uutisissa. Suunnitelmien mukaan nyt aloitetut rakennustyöt saadaan päätökseen lokakuussa 2005, kone- ja laiteasennukset helmikuussa 2005. Tehdas rakennetaan 90 ha vuokratontille ja itse tehtaan pinta-alaksi on ilmoitettu 40 ha. Kokonaisinvestoinnin arvo on 70 milj. euroa. Vuosituotantotavoite on n. 350 000 tonnia E1-luokkaista lastulevyä Venäjän markkinoille. Laminoidun lastulevyn osuus on 80 %. Lähde: Bumprom.ru

Iljinskin sahan modernisointi suunnitteilla

Karjalan pääministeri Tshernov kokosi toukokuussa tasavallan investointikomission käsittelemään Aunuksessa sijaitsevan Iljinskin sahan modernisointia. Viime syyskuun alussa saha siirtyi ZAO Natsionalnaja industrialnaja kompanialle (ZAO NIK), josta asiaa esittelemässä oli toimitusjohtaja Prokopov. Hän kertoi eri puolilla Venäjää toimivan yhtymän tuottavan vuodessa raakapuuta 1,2 milj. m³ ja sahatavaraa 350 000 m³. Yrityskauppojen jälkeen Iljinskin sahalle on laadittu pitkäntähtäimen kehittämisohjelma kannattavuuden, kapasiteetin ja laadun kohottamiseksi. Jos sahalle myönnetään vuokrametsiä, sahaan sijoitetaan 28 milj. $. …

Karjalan päämies ei kannata pyöreän puun vientiä Suomeen

Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov ilmoitti Stora Enson edustajille, että pyöreän puun vientiprojektit eivät saa kannatusta tasavallan hallitukselta, kerrotaan Karjalan hallituksen lehdistöpalvelusta. Sen mukaan Katanandov tapasi Stora Enson edustajia ja tapaamisen aikana yrityksen edustajat esittivät omat näkemyksensä Impilahden sahan ja Ladenson (Stora Ensolla osake-enemmistö) kehityksestä. Katanandov kiinnitti suomalaisten huomiota siihen, että Karjalassa ollaan kiinnostuneita pidemmälle menevästä puun jatkojalostuksesta. Hän esitti ehdotuksia Impilahden projektin jatkuvasta kehittämisestä sekä muun tuotantokapasiteetin lisäämisestä Karjalan …

Amurinmaan metsäsektori

Pertti Veijolan matkaraportti, UM/Moskova Moskovan ja Pekingin suurlähetystöjen 26.04-08.05 yhdessä toteuttaman Amurinmaan matkan yhtenä pääteemana oli tutustuminen alueen metsäsektoriin. Venäjän Kauko-Idän metsäsektorin kehittämismahdollisuudet ovat periaatteessa hyvät, koska metsävarat ovat runsaat ja tuotteiden vientimarkkinat ovat lähellä; Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Koillis-Kiinan metsävarat ovat olleet jo pitkään täydessä käytössä. Vuonna 1998 vahvistetun luonnonmetsien suojeluohjelman takia hakkuita supistettiin voimakkaasti. Raakapuun tuonti Venäjältä moninkertaistui muutamassa vuodessa. Venäjällä ja Kiinalla on hallitusten välinen yhteistyösopimus metsäsektorin …

Gesko-Star jatkaa investointejaan Karjalassa

Karjalan tasavallan hallituksen lehdistöpalvelun sivuilla kerrotaan, että pääministeri Tshernov tapasi kanadalaisen Gesko-Star Ltd:n johtajan Moris Grondinin. Tapaamisen pääaihe oli yhtiön omistukseen 1999 tulleen Medvezhegorskin (Karhumäen) lespromhozin uudistaminen. Grondin kertoi pääministerille yhtiön investoineen Karhumäkeen jo 9 milj. $, joilla on rakennettu uusi sahausosasto, asennettu puunlajittelulinja sekä uusittu sahauskalustoa ja puutavara-autoja. Vuonna 2003 ja tämän vuoden alussa yritys on kohdannut vaikeuksia mm. metsäautoteiden rakentamisessa, henkilöstökoulutuksessa ja tuotantoasioiden hoidossa. Viime vuonna sahatavaraa tuotettiin …

Saksalaiset puunostajat Arkangelissa

Huhtikuun loppupuolella joukko saksalaisia puunostajia kävi WWF:n ja Greenpeacen aloitteesta tapaamassa arkangelilaisia puuntoimittajia. Maailmanlaajuiseen Global Forest and Trade Network (GFTN) verkostoon kuuluvien saksalaisostajien tavoitteena on käyttää vain sellaista puuta, joka ei ole peräisin luonnontilaisista metsistä, vaan joka on korjattu laillisesti ja sertifioitu kansainvälisesti. Tapaamisessa keskusteltiin Severnaja Dvina ja Pinega jokien välisellä alueella sijaitsevan luonnontilaisen metsän säilyttämisestä. Ympäristöjärjestöjen edustajat totesivat, että asiaan on jo olemassa hyvä ratkaisumalli, koska OOO Solombalskin saha- …

Lähes puolet Venäjän paperista vientiin

Wood.ru-sivuilla kerrotaan, että Biznes i Marketing- keskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan noin 45 % Venäjällä tuotetusta paperista menee vientiin. Paperia viedään Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan, viejämaita ovat mm. Belgia, Urkaina, Kazahstan, Liettua, Suomi, Latvia, Turkki, Valkovenäjä, Norja, Egypti, Iran ja Irlanti. Tulevaisuudessa paperituotteita voidaan viedä myös muille markkina-alueille. Korkealaatuisen toimistopaperin kysyntä kasvaa noin 20 % vuosivauhtia. Koko paperituotannosta sen osuus on noin 15 %. Venäjälläkin valkoisen kopiopaperin kysyntä on kasvanut jatkuvasti, …

UPM:n Pestovon saha käyttöön

UPM:n Novgorodin alueella sijaitseva Pestovon saha otettiin käyttöön, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Sahan vuosituotantokapasiteetti on 300 000 kuutiometriä kuusisahatavaraa ja se työllistää 100 henkeä. Investoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa. Pestovon saha on yksilinjainen profiloiva pyörösahalaitos. Suurin osa sahan tuotannosta menee vientiin, lähinnä Euroopan ja Aasian markkinoille. Sahan yhteydessä toimii myös puuterminaali, joka tukee osaltaan sahan ja UPM:n Suomessa olevien tehtaiden puuhuoltoa. ”Aktiivinen toiminta Venäjällä on yksi UPM:n Puutuotetoimialan strategisista valinnoista. …

Esillä suuria suunnitelmia – suora yhteys rajalta Uralille

Sata vuotta sitten esitetty suunnitelma suorasta tieyhteydestä Suomen rajalta Uralille on taas nostettu ajankohtaiseksi, kirjoittaa petroskoilainen verkkolehti Stolitsa. Venäläinen Kalevala-investointiyhtiö yrittää saada hankkeeseen mukaan länsimaisia investoijia. Tämän lisäksi Venäjän Federaation hallituksessa käsitellään ”Luoteinen kehityskäytävä – Suomen raja-Ural” -ohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata projektin kannatus federaation tasolla. Projektin yhteissumman arvioidaan olevan lähes 6 miljardia dollaria. Kalevalan projekti suunnitellaan toteutettavan 13 vuodessa ja se edellyttää yli 2 500 km pituisen tien rakentamista, …

Liity postituslistalle, saat uutisotsikot sähköpostiisi.