Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.

Ilmasto- ja luonnonvaratutkijoille on vahvistumassa käsitys, että lisääntyvät hakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat johtaa kestämättömään tilanteeseen Suomen ilmastotavoitteiden kannalta.

Kuusivaltaisilla ojitetuilla soilla puu kasvaa tällä hetkellä hyvin, mutta niiden hyödyntäminen nykymenetelmin teollisuudessa on ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden kannalta hyvin ongelmallista.

Meneillään on useita tutkimushankkeita, jotka selvittävät turvemetsien päästöjä ja pyrkivät löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen.

Alustavien tulosten mukaan suometsien yleistyvät hakkuut voivat lisätä 20 prosentilla Suomen vuotuisia kokonaispäästöjä ja romuttaa Suomen metsänielut. Edes siirtyminen ojitetuissa turvemetsissä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ei vähennä riittävästi syntyviä ilmastopäästöjä.

Avohakkuiden aiheuttamia maaperäpäästöjä ei tällä hetkellä huomioida juuri laisinkaan Suomen ilmastopäästöissä.

Ojitettujen soiden hakkuut aiheuttavat isot päästöt
Avohakkuun vaikutus on vasta vähitellen selviämässä alan tutkijoille. Tiedontarvetta varten perustettiin edellisen hallituksen rahoituksella laaja tutkimushanke hämäläiseen korpeen. Tutkimuslaitteilla tutkitaan niin maassa kuin ilmassakin muun muassa avohakkuiden vaikutuksia.

Korvessa on käyty nyt reilun kolmen vuoden ajan ja alustavien tulosten mukaan avohakkuu on todella iso mylläys ravinteikkaalla turvesuolla ja samalla iso ilmastoriski. Samoja tuloksia on saatu aikaisemmin muun muassa Ilmatieteen laitoksen mittauksista(siirryt toiseen palveluun).

– Jos kivennäismailla ei ole enää hakattavaa vanhemmissa puissa ja avohakkuita tehdään entistä enemmän turvemailla, avohakkuu aiheuttaa isot päästöt. Siinä sitä sitten ihmeteltäisiin, miten ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, kertoo tutkimushanketta vetävä tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

Avohakkuun ajateltiin aikoinaan olevan luontainen jatke suon ojitukselle. Ojituksella ja niiden kunnostuksilla taasen haluttiin varmistaa hyvä puun kasvu ravinteikkaalla suolla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä tutkimushankkeessa seurataan avohakkuun lisäksi metsätaloudessa vaihtoehdoksi nousemassa olevaa poimintahakkuutta. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsälohkoa ei hakata missään vaiheessa kokonaan paljaaksi.

Tutkijoiden oletuksena on ollut, että poimintahakkuun jäljiltä lohkoille jää puita, jotka pitävät pohjaveden pinnan sopivalla tasolla. Puiden määrällä nostettaisiin vanhan ojitetun suon pohjaveden pintaa ja vähennettäisiin ilmastopäästöjä.

– Kohteilla, joita on tutkittu, pinnannousu on ollut varsin maltillista, 10 senttiä, eikä välttämättä mitään kunnon nousua tule. Päästöjen määrä on suhteessa pohjaveden pintaan, jolloin päästövähennykset jäävät maltilliseksi, kertoo Mäkipää alustavista havainnoista.

Lue koko Ylen 19.7.2022 julkaistu uutinen tästä linkistä.