Turvemaiden viljelyn ilmastopäästöjä voidaan tutkimusten mukaan vähentää parhaiten kasvipeitteisyyttä lisäämällä tai pohjaveden pintaa nostamalla. Menetelmät soveltuvat pääasiassa nurmen sekä soiden ja kosteikkojen hyötykasvien viljelyyn. Millaisia uusia tuotteita näistä kasveista voisi jalostaa?
Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisäys voi perustua esimerkiksi nurmipinta-alan lisäämiseen ja viljan viljelyn vähentämiseen. Myös nurmen kestävyyttä parantamalla ja uusimisväliä pidentämällä voidaan vähentää kyntämistä ja samalla kasvihuonekaasupäästöjä turvemailta.
Monilajisemmat, turvemaille sopivat nurmiseokset lisäävät nurmien elinvoimaa ja kestävyyttä sekä nurmirehun valkuaispitoisuutta. Näin voidaan korvata nautakarjatalouden ostovalkuaista.
Kosteikkoviljelyyn sopivat monet kasvit
Pohjaveden pintaa nostamalla voidaan luoda sopivat olosuhteet kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyyn sopivat ruokohelpi ja järviruoko, joita voidaan käyttää esimerkiksi kasvualustan raaka-aineena korvaamaan turvetta. Ruokohelpi voi korvata turvetta myös eläinten kuivikkeena. Kosteikkoviljelyyn soveltuu myös paju, jota voidaan käyttää muun muassa biohiilen tuotantoon. Biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi vedenpidätyskykyä lisäävänä komponenttina puutarhaviljelyssä käytettävissä kasvualustoissa. Pajusta voidaan jalostaa myös lääkeaineita ja kosmetiikkateollisuuden raaka-ainetta.
Kosteikkoviljelyllä voidaan tuottaa myös marjoja ja yrttejä kuten karpaloa, lakkaa ja suomyrttiä, joiden tuotannosta Suomessa ei ole vielä juurikaan kokemuksia. Kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut etenkin monien kosteikkoviljelykasvien antimikrobisista ominaisuuksista ja luontaisista säilöntäaineista. Elintarviketeollisuuden kannalta mahdollisuuksia on marjojen lisäksi esimerkiksi villivihanneksissa.
Auttaisiko ilmastokestävyysbrändi?
Näiltä uusilta tuotteilta puuttuu vielä toimivat markkinat, mutta siinä voisi auttaa esimerkiksi ilmastokestävyysbrändin rakentaminen. Jotta uusista arvoketjuista tulisi kannattavia, olisi tarpeen tuottaa mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita. Myös eri alojen välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä kannattavuutta. Esimerkiksi marjanjalostuksen sivutuotteita voisi käyttää kosmetiikka- ja lääketeollisuuden raaka-aineena tai toisin päin.
Sompa-hanke järjesti 24.8.2018 työpajan, jossa pohdittiin yhdessä elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden sekä niitä lähellä olevien toimijoiden kanssa mitä turvemaiden uusista ilmastokestävistä maataloustuotteista voitaisiin jalostaa. Jatkossa Sompa-hanke tuottaa skenaarioita, joiden avulla tarkastellaan alan kehitystä ja sen vaikutusta ilmastopäästöihin. Hanke tuottaa myös arvion tuoteketjujen ilmastovaikutuksista ja resurssitehokkuudesta.
