Avainsana: Metsänhoito

Venäjän federaation tavoitteena on puun viennin vähentäminen ja puun saatavuuden turvaaminen kotimaiselle puunjalostukselle. Karjalassa havukuitua ei ole tarpeeksi omalle teollisuudelle, havutukin ja koivun osalta tilanne on päinvastainen. Havutukkia hakattiin viime vuonna 0,8 miljoonaa kuutiometriä yli tarpeen. Hakkuista vuosittain saatavaa miljoonaa kuutiometriä koivukuitua Karjalan metsäteollisuus ei käytä lainkaan. Lue koko juttu Metlan kv-uutiskirjeestä

Karjalan tasavallan suurimpiin puunkorjaajiin kuuluva Karellesprom –holdingyhtiö suunnittelee ottavansa taimikonhoidossa käyttöön pienmetsäkoneita raivaussahojen ja kirveiden tilalle. Karellespromin edustajat vierailivat Suomessa tutustumassa koneellisen metsänhoidon kokemuksiin. Yhtiön edustajan mukaan metsänhoitotöitä tehdään tällä hetkellä Karjalassa vain manuaalisesti. Karellesprom aikoo ostaa pienmetsäkoneen ja raivaimen ja testata uutta teknologiaa hakkuualueillaan. Lähde: Karellesprom

Venäjän metsätalousviraston ja Luoteis-Venäjän alueiden tilannekatsauksessa analysoitiin keskeisimpiä metsätalouden ongelmia. Kokouksessa nostettiin esille tarve muuttaa metsänuudistamisen valvontaa. Nykyisestä pinta-alaan perustuvasta seurannasta halutaan siirtyä tulosten valvontaan ja ottaa arviointikriteeriksi syntyneen taimikon laatu. Metsätalousvirastossa selvitetään mahdollisuutta lisätä metsänvuokraajien velvollisuuksiin metsänuudistamisen tulokset, mikä saisi yritykset kiinnittämään enemmän huomiota taimikonhoitoon. Luoteis-Venäjän metsistä on vuokrattu 49 prosenttia, josta puunkorjuuta varten 40. Lähde: Metsätalousvirasto

Venäjän WWF:n on julkaissut riippumattoman luokituksen 77 Venäjän alueen metsähallinnon laadusta. Lähes kaikkien Luoteis-Venäjän alueiden metsähallinto on luokiteltu korkealaatuiseksi. Luokituksen perusteena ovat muun muassa metsien ekologisen kestävyyden turvaaminen sekä metsävaroja ja metsähallintoa koskevien tietojen avoimuus ja laatu. Kartta on ladattavissa WWF:n sivuilta Kartassa A: korkealaatuinen metsähallinto B: keskitasoinen C: keskitasoa huonompi harmaa: alue ei osallistunut luokitukseen

  Venäjän metsätalousviraston yhteenvedon mukaan Venäjällä uudistettiin vuonna 2013 metsää 854 000 hehtaaria, josta keinollisen uudistamisen osuus oli 184 000 hehtaaria eli noin 22 prosenttia. Metsänuudistamistyöt ovat siirtyneet yhä enemmän metsänvuokraajien vastuulle. Vuonna 2013 metsänvuokraajat tekivät 70 prosenttia uudistamistöistä, kun vuonna 2008 metsänvuokraajien osuus oli 45 prosenttia. Paakkutaimien tuotanto on kasvanut viime vuosina nopeasti valtion taimituotantokeskusten rakentamisen myötä. Viime vuonna valmistuivat taimikeskukset Arkangelin ja Leningradin alueilla, aikaisemmin rakennettuja on kolme. …

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriö on tehnyt muutoksia voimassaoleviin metsänuudistamissääntöihin. Tärkeimmät muutokset koskevat istutustiheyttä ja taimien laatuvaatimuksia. Jos istutuksessa käytetään paakkutaimia, voi istutustiheys olla 2 000 tainta hehtaarille (aikaisemmin 2 500). Lisäksi taimille asetettu ikävaatimus ei enää koske standardimittaisia paakkutaimia. Lähteet: Forestforum.ru, Rossijskaja gazeta, Metsänuudistamissäännöt (Rosleshoz)

Metla koordinoi laajaa raja-aluehanketta, jonka avulla tietoa siirtyy Venäjän metsä­talouden kehittämiseen Karjalan tasavallassa. Hankkeen pääteemoja ovat intensiivinen metsätalous, metsäteiden rakentaminen ja puupohjaisen bioenergian käytön edistäminen. Hankkeessa tuotetaan muun muassa uudenlaista sisältöä metsäalan opintokokonaisuuteen Venäjällä. Lue lisää Metlan Kansainvälinen metsäntutkimus -uutiskirjeestä

Venäjän metsäalalla ollaan yksimielisiä siitä, että eks­ten­siivinen metsätalous on tullut tiensä päähän. Suuret avo­hakkuut, metsänuudista­mi­sen heikko taso ja kasvatus­hakkuiden vähäisyys ovat johtaneet siihen, että metsät ovat lehtipuuvaltaisia ja puuston laatu on heikentynyt. Useilla alueilla metsäteollisuus kärsii jopa puupulasta. Ratkaisuksi ongelmiin nähdään intensiivinen metsätalous. Lue lisää Metlan Kansainvälinen metsäntutkimus -uutiskirjeestä

Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön katsauksen mukaan metsäpaloja oli vuonna 2013 puolet vähemmän viime vuoteen verrattuna. Yhteensä tänä vuonna rekisteröitiin 9 744 metsäpaloa, joiden pinta-ala oli 1,4 miljoonaa hehtaaria. Metsäpalojen aiheuttama haitta arvioidaan 20 miljardiksi ruplaksi (450 milj. €), joka on kuusi kertaa viimevuotista vähemmän. Parantuneen tilanteen taustalla on federaatiotason sammutusjoukkojen työn tehostaminen ja henkilöstön lukumäärän lisääminen 725 henkilöön. Tänä vuonna parannettiin myös metsäpalojen lentosammutusta ja satelliittikuvien hyödyntämistä valvonnassa. Lähde: Venäjän …