Uutiset

Nykyistä monipuolisemmalla ja uusiin raaka-aineisiin perustuvalla proteiinijärjestelmällä olisi useita hyviä vaikutuksia esimerkiksi Suomen omavaraisuuteen, kansanterveyteen, ympäristökestävyyteen sekä yritysten liiketoimintaan. Proteiinijärjestelmän uudistuminen edellyttää kuitenkin monenlaisia muutoksia ruokajärjestelmän eri osissa.   Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa on rakennettu skenaarioita, joissa nykyistä monipuolisempi proteiinijärjestelmä toteutuisi. Kestävä proteiinijärjestelmä rakentuu kotimaisille vaihtoehdoille, joiden avulla erityisesti soijapohjaisten rehujen ja kalan tuontia voidaan vähentää. ScenoProt-hankkeen visiossa ihmisen ruokaan ja eläinten rehuun saadaan proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät rasita …

ScenoProt-hankkeen pöydän ääressä Metsämessuilla vieraat äänestivät tulevaisuuden suosikkiproteiinia. Kolmen päivän aikana 10.–12.11. mielipiteensä proteiineista antoi 740 ihmistä. Eniten kannatusta tulevaisuuden proteiiniksi sai kala, toiseksi tuli perinteiset kasvit (vilja, peruna) ja kolmanneksi äänestettiin palkokasvit. Hyönteisproteiini vielä arveluttaa, sillä se jäi äänestyksessä viimeiseksi. Kiitos kaikille ScenoProtin pöydän ääressä vierailleille ihmisille! Mitä proteiinia toivoisit tulevaisuudessa syöväsi?

ScenoProt-hankkeessa toteutettiin alkuvuonna 2017 kliininen interventio, jossa tutkittiin proteiinikoostumukseltaan erilaisten ruokavalioiden vaikutuksia terveyteen. Tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tutkimuksen tuloksista sekä analyysien etenemisestä. Aika: Tiistai 7.11.2017, 14:00–16:00 Paikka: Helsinki, Scandic Park Ohjelma Intervention kuulumiset ja jatkon aikataulua, Anne-Maria Pajari, Helsingin yliopisto Interventioon osallistuneiden päiväkirjamerkintöjen analyysiä, Petra Rautio, Makery Oy Erikoiskasvien koostumuksesta, Pirjo Mattila, Luonnonvarakeskus Tuotteiden konseptitestauksen tuloksia, Antti Isokangas, Makery Oy Tapahtuman esitykset: Kokemuspäiväkirjojen …

Valkuaisomavaraisuutta kehittävässä ScenoProt-hankkeessa yhtenä tutkimuskohteena ovat sienet ja niiden proteiinit. Hyvän proteiinipitoisuuden lisäksi sienissä on monia terveyden ja ravitsemuksen kannalta mielenkiintoisia yhdisteitä. Lupaavimmat terveysvaikutukset liittyvät kolesteroliin, verenpaineeseen ja insuliinivasteeseen sekä kroonisen tulehduksen ehkäisyyn, jolla on osuutta esimerkiksi diabeteksen sekä muistisairauksien puhkeamisessa. – Sienten proteiinipitoisuus vaihtelee paljon sienilajista ja kasvupaikasta riippuen. Esimerkiksi tattien ja kanttarellien proteiinipitoisuudet ovat suhteellisen isoja. Tammenherkkutatissa ja kantarellissa proteiinia voi olla paristakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia kuiva-aineesta, kertoo Luonnonvarakeskuksen …

Metsien harvennus- ja päättöhakkuut antavat otollisia mahdollisuuksia sienten puoliviljelylle. Metsiin jäävät kannot kelpaavat sienille oivallisesti, ja myös puuteollisuudelle kelpaamattomia puunrunkoja sekä sahateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kasvualustoina. Sienet ovat ravitsemuksellisesti monella tavalla hyödyllisiä. Ne ovat muun muassa hyvä proteiininlähde. Luken koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa kartoitetaan uusia proteiinilähteitä ja tutkitaan muun muassa sienten puoliviljelyn mahdollisuuksia. Vuoden 2016 aikana Lukessa perustettiin yli 100 erilaista koealaa eri puolille Suomea. Kokeisiin valittiin kymmenkunta lajia ruokasieniä ja kaksi …

ScenoProt-hankkeessa tavoitellaan loikkaa valkuaisomavaraisuudessa. Vuonna 2015 alkaneen hankkeen tähän mennessä saatuja tuloksia käsiteltiin Mitä syömme 2030 -seminaarissa Helsingissä 25.1.2017. Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli tulevaisuuspolkuja, joita pitkin proteiinijärjestelmän muutosten olisi mahdollista toteutua. Ensimmäisessä polussa kuluttajien terveystietoisuudesta tulee vahva trendi. Uudet terveelliset elintarvikkeet ovat niin houkuttelevia, että kuluttajat muuttavat maailman valitsemalla niitä. Kotimaisten kasvistuotteiden markkinaosuus kasvaa ja suomalaiset terveellisyyteen nojaavat tuoteinnovaatiot kelpaavat myös vientiin. Toisessa vaihtoehdossa muutos lähtee …

Kotimaisten palkoviljojen, herneen ja härkäpavun, käyttöä sikojen ruokinnassa voitaisiin huomattavasti lisätä. Niillä voidaan korvata rehun tuontisoija osittain tai kokonaan, riippuen sian tuotannon vaiheesta. Palkoviljoja syöneiden sikojen lihakkuus ja lihan maku on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan hyvä. Palkoviljoilla monia etuja Soijarouheen korvaaminen palkoviljoilla parantaa valkuaisomavaraisuutta ja soijan tuontiin käytettävä pääoma jää suomalaisille tiloille. Biologisen typen sidonnan ansiosta palkoviljojen typpilannoituksen tarve on vähäinen. Palkoviljoilla on syvä ja laaja juuristo, joten ne parantavat …

Suomeen tuodaan vuosittain 150–200 miljoonaa kiloa soijaa, joka käytetään pääasiassa eläinten rehuksi. Muutama rohkea viljelijä on pienessä mittakaavassa kokeillut soijan viljelyä Suomessa, ja satoakin on saatu. Tänä kesänä myös ScenoProt-hankkeen koeruuduilla Jokioisissa kokeillaan soijan kasvatusta. Signaalit näyttävät siltä, että jonain päivänä soijaa voidaan viljellä meilläkin. – Soijanviljely on minulle uusi kokemus. Kaikki varoittivat, että muistathan ettei soija ei menesty Suomessa, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo, joka vetää ScenoProt-hankkeen vaihtoehtoiset proteiinilähteet -työpakettia. …

Voidaanko ulkomailta tuotu rehujen täydennysproteiini korvata tulevaisuudessa kotimaisella valkuaisella? Miten voimme vahvistaa kotimaisen valkuaisen tarjontaa siten, että sen tuotanto on kannattavaa ja kestävää? Suomalaisen keskivertoruokailijan proteiinin nykyinen saantiprofiili näyttäisi tarjoavan paljon mahdollisuuksia kotimaisen kasviproteiinin käytön lisäämiselle, mutta mikä muuttaa mahdollisuudet tulevaisuuden todellisuudeksi? Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus etsi vastauksia näihin kysymyksiin toteuttamalla kirjallisuuskatsauksen ja systeemisen tarkastelun proteiinijärjestelmän nykytilasta sekä proteiinikysymyksen ratkaisumahdollisuuksista Suomessa. Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ScenoProt-hanketta (Novel …