Suomeen tuodaan vuosittain 150–200 miljoonaa kiloa soijaa, joka käytetään pääasiassa eläinten rehuksi. Muutama rohkea viljelijä on pienessä mittakaavassa kokeillut soijan viljelyä Suomessa, ja satoakin on saatu. Tänä kesänä myös ScenoProt-hankkeen koeruuduilla Jokioisissa kokeillaan soijan kasvatusta. Signaalit näyttävät siltä, että jonain päivänä soijaa voidaan viljellä meilläkin.
– Soijanviljely on minulle uusi kokemus. Kaikki varoittivat, että muistathan ettei soija ei menesty Suomessa, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo, joka vetää ScenoProt-hankkeen vaihtoehtoiset proteiinilähteet -työpakettia.
Suomen olosuhteissa soijan kasvua rajoittavat lämpösumma ja päivänpituus. Soija vaatii kukkiakseen pitkän yön. Nyt maailmalla on kuitenkin kehitetty lajikkeita, jotka ovat neutraaleja päivänpituudelle.
– Ennakkoluuloista huolimatta ruotsalaisperäinen kanta ’Fiskeby’ todellakin yllätti. Tuleva sato ei päätä huimaa, mutta kasvi selvästi kasvoi, peitti maan, lähti kukkimaan ja teki palkoja. Nyt seuraamme, ehtiikö kasvusto kunnolla tuleentua puitavaksi.
Etsikkoaika erilaisille vaihtoehdoille
Keskitalo on tutkinut erikoiskasveja pitkään. Hänen koeruuduillaan kokeiltiin kvinoaa 15–20 vuotta sitten. Nyt soijan kohdalla tutkijan olo on samalla tavalla iloisesti yllättynyt.
– Nämä ovat pieniä signaaleja ilmastostamme. Yhden vuoden kokemuksella ei kovin vahvalla rintaäänellä voida arvioida, kestääkö 10 vuotta vai kauemmin, että jokin soijalajike on meillä varteenotettava viljelykasvi. Ydinkysymys on, missä tahdissa ilmasto muuttuu ja miten lajikekehitys menee eteenpäin. Tutkimusta tarvitaan, sillä soija poikkeaa viljelyteknisesti muista viljelykasveista.
Meneillään on etsikkoaika erilaisilla vaihtoehtoisille valkuaiskasveille. Muita kokeiltavia erikoiskasveja ScenoProt-hankkeen koeruudulla ovat mm. kelta- ja sinilupiini, öljypellava ja öljyhamppu, kvinoa sekä tattari. Kokeita tehdään myös esimerkiksi hirssin, speltin ja kitupellavan viljelyssä. Ikiaikaista härkäpapua viljellään nyt enemmän kuin koskaan.
Lukessa on myös alkanut Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke, joka välittää tietoa erikoiskasvien tuotannosta, käytöstä, liiketoimintamahdollisuuksista.
Teksti ja kuvat: Juha Heikkilä