Avainsana: Muut aiheet

Sata vuotta sitten esitetty suunnitelma suorasta tieyhteydestä Suomen rajalta Uralille on taas nostettu ajankohtaiseksi, kirjoittaa petroskoilainen verkkolehti Stolitsa. Venäläinen Kalevala-investointiyhtiö yrittää saada hankkeeseen mukaan länsimaisia investoijia. Tämän lisäksi Venäjän Federaation hallituksessa käsitellään ”Luoteinen kehityskäytävä – Suomen raja-Ural” -ohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata projektin kannatus federaation tasolla. Projektin yhteissumman arvioidaan olevan lähes 6 miljardia dollaria. Kalevalan projekti suunnitellaan toteutettavan 13 vuodessa ja se edellyttää yli 2 500 km pituisen tien rakentamista, …

Omakotitalojen rakennusmarkkinat Venäjällä ovat vasta muotoutumassa, kirjoittaa Ezhenedelnik lesopromyshlennika-lehti. Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten liiton tietojen mukaan Venäjällä otetaan vuosittain käyttöön noin 12 – 14 milj. m² verran pienkerrostalopinta-alaa, mikä on yli 40 % koko maan uudesta asuntokannasta. Suurin osa tuontyyppisistä asuintaloista (80 % koko maan kattavista määristä) sijaitsee Keski-Venäjällä, Volgalla ja Etelä-Venäjällä. Uudesta asuntokannasta Keski-Venäjällä ja Volgan seuduilla 50 % on pienkerrostaloja, Etelä-Venäjällä vastaava luku on 75 %. Tärkeimpiä seinämateriaaleja ovat tiili …

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamana kartoitettiin Luoteis-Venäjän kehitysmahdollisuuksia laajassa suomalais-venäläisessä tutkimusprojektissa, joka käsittelee energiaklusteria, metallienjalostusta, metsäklusteria sekä informaatio- ja viestintäklusterin liiketoimintaa. Metsäklusterin osalta tutkimusprojektin lehdistötiedotteessa todetaan seuraavaa: ”Metsäklusteri on kasvamassa alueen toiseksi suurimmaksi klusteriksi ohi metallienjalostuksen. Luoteis-Venäjän metsävarat ovat noin nelinkertaiset Suomeen nähden mutta hakkuut vain 60 prosenttia Suomen hakkuista, ja siitäkin vuosittain merkittävä osa tuodaan Suomeen. Tällä hetkellä teollisuus valmistaa alhaisen jalostusasteen tuotteita. Ulkomaiseen omistukseen siirtyneet Svetogorskin eli Enson …

Metsäteollisuuden viikkolehti (Eženedelnik Lesopromyšlennika) kirjoittaa artikkelissa ”Leasing kasvaa Venäjällä lähivuosina nopeasti”, että viime vuonna alueelliset leasingyhtiöt kaksinkertaistivat varansa kautta maan. Jos aikaisemmin leasingmarkkinoiden johdossa olivat moskovalaisyhtiön, niin nyt alueelliset yritykset ovat kirineet pääkaupunkilaisten rinnalle. Venäjän hallitus suunnittelee leasingjärjestelmän käyttöönottoa metsäteollisuusyritysten käyttöomaisuuden uusimiseen. Ehdot edellyttävät budjettirahoitusta saavan leasinglaitoksen ostamaan koneet venäläisvalmistajilta: Altain, Lipetskin ja Äänisen traktoritehtaalta sekä AO Kamazilta. Tällä hetkellä leasingin osuus laiteinvestoinneista on 0,3 %, kun sen olisi pitänyt …

Saksan Greenpeace on saanut selville saksalaisen puuntuontiyrityksen tekemän alkuperämerkinnän väärennöksen, kerrotaan järjestön tiedotteessa 7.2.2004. Rettenmeier Holding AG oli myynyt suurille kauppaketjuille arkangelilaista lautaa saksalaisena. Rettenmeierin puuntuontia oli seurattu jo kuukausien ajan ja todettu yrityksen käyttävän vanhoja Saksan puutalousneuvoston tarroja, joissa oli teksti: ”Puuta kestävästi hoidetuista metsistä – kasvanut saksalaisessa metsässä”. Todisteena tästä väärennöksestä Greenpeacen aktivistit olivat löytäneet kuitenkin laudoista merkinnän ”AR”, joka viittasi arkangelilaiseen sahaan. Lisäksi Greenpeacen tiedote kertoi puun …

Venäläisten osuus puuntuonnin autokuljetuksista on lisääntynyt ja sen suuruuden arvioidaan olevan 30-40 %, kirjoittaa Metsälehti. Kuljetukset Karjalasta hoidetaan vielä pääosin suomalaisin voimin, mutta Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla venäläisten osuus voi olla jopa 70 %. Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtajan mukaan venäläiset viranomaiset edistävät kuljetusten siirtymistä venäläisille vaikeuttamalla suomalaisten toimintaa, todetaan artikkelissa. Esimerkiksi aikaisemmin ylipainolupa myönnettiin 60 tonnille. Nykyisin raja on 50 tonnia ja luvan saannissa tällekin painolle esiintyy ongelmia. Lähde: Metsälehti

Helsingin kauppakorkeakoulun Venäjän ja Baltian keskuksen tekemän, suomalais-venäläistä tuotantoyhteistyötä käsittelevän tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset hakevat tuotantoyhteistyössä kustannushyötyjä, uusia markkinoita tai vanhentuneen teknologiansa jatkokäyttömahdollisuutta, kertoo Idänkaupan vientipalvelut -uutisjulkaisu. Venäläisten motiivit suuntautuvat kahtaalle. Sosialistisella kaudella perustetut yritykset pyrkivät parantamaan työllisyystilannettaan, kun uudemmat venäläisyritykset tavoittelevat markkinoita lännessä sekä modernia teknologiaa. Omistusosuuksia hallitsevat suomalaiset pitävät venäläisen partnerin läpinäkyvyyttä tärkeänä. Alihankintaa tilaavat suomalaiset eivät ole kiinnostuneita partnerin taustoista tai sidoksista, todetaan artikkelissa. Suomalainen osapuoli osallistuu infrastruktuurin …