Avainsana: Ympäristö

Karjalan tasavallan hallitus on päättänyt kieltää hakkuut alle kolmen kilometrin päässä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kylistä. Alueilla, jotka nimetään kulttuuriministeriön Karjalan kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kylistä laatimassa listassa, saa tästä eteenpäin tehdä ainoastaan hoitohakkuita. Päätös on seurausta laatokankarjalaisen Kinnermäen perinnekylän ympäristössä aloitettujen hakkuiden aiheuttamasta vastustuksesta. Kinnermäen tapaus nousi otsikoihin sen jälkeen kun metsät täysin laillisesti vuokrannut moskovalaisyhtiö käynnisti kylän läheisyydessä hakkuut, yllättäen perinnekylän suojelua ajaneet tahot ja paikalliset asukkaat, jotka olivat siinä uskossa, että …

Metsäpalotilanne Venäjän euroopanpuoleisessa osassa on pitkään jatkuneiden hellekelien vuoksi ennätyksellisen vaikea. Eniten paloista on kärsitty Nižni Novgorodin, Rjazanin, Voronežin ja Moskovan alueilla, joista kaikilla roihuaa edelleen useita suuria metsäpaloja. Yhteispinta-alaltaan paloalueet ovat kasvaneet suurimmiksi Nižni Novgorodin (17606 ha) alueella. Myös Luoteis-Venäjällä metsäpalotilanne on monin paikoin vaikea, erityisesti Komin ja Arkangelin alueella palojen sammutus on ollut ongelmallista ja metsäpalot ovat päässeet leviämään laajoille alueille. Komin tasavallassa oli 19. heinäkuuta mennessä palanut …

Valtion Metsänsuojelukeskus FGU Roslesozachita on julkaissut katsauksen Venäjän Federaation metsien terveystilanteesta vuonna 2009. Katsauksessa on esitetty tilastotietoa metsäpalojen, patogeenien, tuholaisten ja antropogeenisten tekijöiden aiheuttamista metsätuhoista Federaatiopiireittäin. Mukana aineistossa ovat kaikki metsämaaksi luokitellut alueet. Venäjänkielinen katsaus on ladattavissa Roslesozachitan sivuilta. Avaa tiedosto

Karjalan luonnonsuojelujärjestö SPOK on huolissaan luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin metsiin kohdistuvista hakkuista Karjalassa. Uhka koskee erityisesti pieniä arvokkaita hakkuualueita ja osin myös suunnitteilla olevaa Laatokan saaristo -kansallispuistoa, kertoo järjestön asiantuntija Jelena Pilipenko Karjalan Sanomissa. Tilanteen selkeyttämiseksi SPOK on laatinut kolmiportaisen asteikon Karjalan metsänvuokraajien ekologisen vastuullisuuden arviointiin. Kyseisessä arvioinnissa vuokraajat jaetaan ekologisen vastuullisuuden mukaan kolmeen luokkaan sen perusteella, miten vuokraaja suhtautuu vuokra-alueensa sisältämiin suojelualuesuunnitelmiin. Ekologisesti vastuullisimpien vuokraajien ryhmään kuuluvat tasavallan viisi FSC sertifioitua …

Putinin tammikuinen asetus Baikalin ekologisella vyöhykkeellä sallitusta teollisuustoiminnasta on nostanut Venäjällä kannanottojen ryöpyn puolesta ja vastaan. Vilkkaan mielipiteiden vaihdon kohteeksi on itseoikeutetusti ohjautunut syksystä 2008 pysäytettynä ollut Baikalin sellu- ja paperitehdas, jonka tuotannon käynnistämisen Putinin asetus mahdollistaa. Kannanottona tehtaan tuotannon käynnistämiselle järjestettiin Irkutskissa lähes samanaikaisesti kaksi suurta mielenosoitusta, toinen puolesta ja toinen vastaan. Tehtaan avaamista vastustava, 3000 osanottajaa kerännyt mielenosoitus vaati Putinia kumoamaan jätevesien laskun Baikaliin mahdollistavan asetuksen (13.1.2010). Kokouksen …

Venäjän Duuman valmistelee muutosta suojelualuelakiin. Lakiluonnos, joka menee toiseen käsittelyyn helmikuussa 2010, on herättänyt vastustusta luonnonsuojelupiireissä. WWF on jo yli vuoden ollut mukana suojelualuelainsäädännön muutosten valmistelussa ja esittänyt analyysin suojelulaeista ja saanut parannusehdotuksilleen kannatusta suurimmalta osalta ministeriöitä ja laitoksia. Duuman nyt valmistelemasta on kuitenkin jätetty pois useita Venäjän luonnonvaraministeriön hyväksymiä kohtia. Venäjän WWF lähetti Duuman luonnonvara-, luonnonkäyttö- ja ekologiakomitean puheenjohtajalle kirjeen, jossa se ilmoitti vastustavansa lakaimuutosta. Kirjeessään WWF kiinnittää Komitean …

Karjalan tasavallan hallituksen päätöksellä perustetaan Kemin hallintopiriin uusi luonnonsuojelualue nimeltään ”Syrovatka”, uutisoi Karjalan maa-, kalatalous ja ympäristöministeriö. Valtion toimesta suojellaan rauhoitusalue, jonka pinta-ala on noin 31 500 hehtaaria. Rauhoitusalueen perustamista alettiin puuhata jo vuonna 1991. Rauhoitetulla alueella ei saa tehdä hakkuita. Matkailua voidaan harrastaa tietyin ajallisin rajoituksin ja matkailuun liittyviä lepopaikkoja voidaan alueelle rakentaa. Omaan käyttöön marjastaminen ja sienestäminen ovat sallittuja kuten myös luvanvarainen kalastus. Lähde: Karjalan viralliset nettisivut (suomenkielinen)

Karjalan metsäministeriö on hyväksynyt Karjalan alueellisen luonnonsuojelujärjestön SPOKin ehdottaman ohjeiston biologisen monimuotoisuuden (biodiversiteetin) säilyttämiseksi hakkuutöiden yhteydessä, tiedottaa SPOK. Ministeriö päätti laatia myös monimuotoisuutta koskevan sopimusmallin käytettäväksi tasavallan metsäministeriön ja metsänvuokraajien välisissä sopimuksissa. Ministeriön kokoukseen osallistuneen osapuolet sopivat, että hakkuutöiden biodiversiteettisopimus tehdään jatkossa puunkorjuuta suunnittelevan metsänvuokraajan kirjallisen hakemuksen perusteella. Kokouksessa todettiin, että nykyinen metsälainsäädäntö velvoittaa luonnonsuojelijat ryhtymään toimenpiteisiin biologisen monimuotoisuuden, luonnollisten ekosysteemien, maisemien ja yhtenäisten luontoalueiden suojelemiseksi sekä kestävän metsänhoidon ja …

Kuusikoiden kuoleminen ei vähennä Dvina- ja Pinega-jokien välisen alueen ekologista arvoa Euroopan viimeisenä laajana vanhojen metsien alueena, tiedottaa Venäjän WWF. Sen sijaan että ainutlaatuinen metsä otettaisiin lämpölaitosten raaka-ainevarastoksi, on jokialue saatava suojelluksi ja asetettava täydelliseen hakkuukieltoon, sanovat Venäjän Greenpeacen ja WWF:n asiantuntijat. Viime vuosina Severnaja Dvinan ja Pinegan alueella on todettu paljon kuusikkokuolemia. Syyksi asiantuntijat mainitsevat useita vuosia jatkuneet epäsuotuisat sääolot ja hakkuiden vaikutukset. Tutkimusten mukaan metsäkuolemat ovat alkaneet juuri …

Arkangelin, Vologdan, Murmanskin, Petroskoin, Pietarin ja Moskovan WWF:n asiantuntijat ovat tutkailleet Luoteis-Venäjän arvokkaiden luontoalueiden atlasta ja tulleet siihen johtopäätökseen, että kartastosta on paljon hyötyä varsinkin alueellisella tasolla, esimerkiksi Arkangelin alueella, tiedottaa WWF. Kartaston tavoitteena on esittää koskemattomien metsien sijainti sekä antaa luotettavaa tietoa siitä, kuinka metsät muuttuvat ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Muutamia vuosia sitten julkaistiin kartta, johon oli merkitty Luoteis-Venäjän suuret, yli 50 000 hehtaarin lähes koskemattomat metsäalueet. Tuo kartta on …