Ruokahävikkitermit tutuiksi
Ravitsemispalveluissa hävikkiä syntyy monista eri lähteistä. Tutustu seuraaviin hävikkityyppien määritelmiin.
Ruokahävikillä tarkoitetaan kaikkea sitä alun perin syömäkelpoista ruokaa ja juomaa, joka päätyy hävikiksi. Ruokahävikkiin lasketaan keittiö- ja tarjoiluhävikki sekä lautasjäte.
Keittiöhävikki syntyy ennen ruoan tarjolle laittoa. Keittiöhävikki voidaan jakaa varastohävikkiin sekä valmistushävikkiin. Varastohävikkiä syntyy ravintolan varastoissa, esimerkiksi päiväysvanhentuvista tuotteista tai säilytetyistä, aikaisemmin keittiössä valmistetuista puolivalmisteista. Valmistushävikkiin lasketaan sellainen ruoka, joka ei päädy tarjolle jonkin valmistusvirheen kuten pohjaan palamisen takia.
Tarjoiluhävikillä tarkoitetaan sitä ruokahävikkiä, joka jää yli tarjolla olleesta itsepalvelulinjastoruoasta ruokailuajan jälkeen tai valmistettiin mutta ei koskaan viety linjastoon.
Lautastähteillä tarkoitetaan ruokailijoiden lautasilta bio- tai sekajätteeseen päätyvää ruokaa.
Alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin lisäksi keittiössä syntyy myös syömäkelvotonta biojätettä eli keittiöbiojätettä. Keittiöbiojäte pitää sisällään kaiken alun perin syömäkelvottoman biojätteen kuten kahvinporot sekä kasvisten kuoret ja kannat.
Hävikkisanastossa usein käytetty termi on myös elintarvikejäte. Siihen lasketaan kaikki alun perin syömäkelpoinen ja syömäkelvoton elintarvikeperäinen aines, joka päätyy jätteeksi, eli käytännössä keittiö- ja tarjoiluhävikki, lautasjäte sekä keittiöbiojäte.