Lastulevyn, sellun ja paperin vientitulli poistuu

Venäjän hallitus on antanut päätöksen (N 721, 30.10.2007), jolla asetetaan vientitulli nollaksi ratapölkyille, lastulevylle, sellulle ja erikseen määritellyille paperi- ja kartonkilaaduille (erittely tavaranimikkeittäin löytyy alkuperäisestä lähteestä). Määräys astuu voimaan 1.1.2008. Lähde: Venäjän hallituksen tiedote

Luonnonvaraministeriöltä tuki Stora Enson investointisuunnitelmille Venäjällä

Venäjän metsätalousviraston johtaja on käynyt Stora Enson kanssa neuvotteluja, joiden kuluessa on pohdittu mahdollisuutta rakentaa uusi sellutehdas Nizhni Novgorodin alueelle, tiedottaa Luonnonvaraministeriö. Tehtaan hinnaksi on ilmoitettu 1,5 mrd. euroa ja kapasiteetiksi 1 milj. tonnia sellua vuodessa. Luonnonvaraministeri Trutnev kertoi ministeriönsä pitävän puunjalostuslaitosten perustamista Venäjälle ensisijaisen tärkeänä. Investointihankkeille aiotaankin lähiaikoina luoda oma kilpailumenettelynsä. Ministeriö on kuitenkin valmis tukemaan Stora Enson hanketta yhtiön investointimekanismista riippumatta. Metsätalousvirastokin on antanut siunauksensa skandinaavisen yhtiön valinnalle. …

Investlesprom investoi Karjalaan yli 20 miljardia ruplaa

Lokakuussa allekirjoitettiin kolmikantasopimus moskovalaisen pankin Bank Moskvy, Karjalan tasavallan ja metsäteollisuuden holdingyhtiön Investlespromin välillä Karjalaan tehtävistä investoinneista. Investlesprom on suurin metsäteollisuuden investoija Karjalassa. Sen yritykset korjaavat yli 20 % tasavallassa puunkorjuumääristä. Investlespromin Karjalassa toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto on yli 14 mrd ruplaa ja niiden palkkalistoilla on 8 000 työntekijää. Vuonna 2007 Investlesprom on jo sijoittanut Karjalan metsäyritysten kehittämiseen yli 1 mrd ruplaa, joista mainittakoon mm. Segezhan sellutehtaan paperikone nro 9, puunkorjuun …

Russian Timber Group aikoo listautua Lontoon pörssiin

Venäläinen metsäteollisuusyhtiö Russian Timber Group on ilmoittanut aikeestaan listautua Lontoon pörssin AIM-listalle tavoitteenaan kuitata 100 miljoonaa puntaa, uutisoi Morningstar. Listautuminen on tarkoitus tehdä marraskuun 2007 aikana. Russian Timber Group on ensimmäinen venäläinen metsäteollisuusyritys, joka listautuu Lontoossa. Varojenkeruulla pyritään laajentamaan yhtiön puunkorjuu- ja -jalostuskapasiteettia tavoitteena tulla johtavaksi vertikaalisesti integroituneeksi metsäyhtymäksi Venäjällä. Russian Timber Groupin nettisivujen mukaan yhtiö uskoo olevansa Venäjän toiseksi suurin puukorjaaja. Viime vuonna ryhmän yritysten puunkorjuumäärä oli noin 2 …

Venäjän metsäteollisuuden 7 suurinta yritystä

Venäläinen markkinatutkimuslaitos Expert RA Rating Agency on julkaissut myyntivolyymiltään 400 suurimman venäläisen yrityksen listauksen. Metsäteollisuudesta listalle on päässyt 7 yritystä: 67. sija: Ilim Pulp, 1 658 milj. USD194. sija: Mondi Business Paper Syktyvkar LPK (Komin tasavalta), 596 milj. USD273. sija: Arkangelin sellu- ja paperitehdas (Arkangelin alue), 404 milj. USD274. sija: Kondopoga (Karjalan tasavalta), 398 milj. USD299. sija: Svetogorsk (Leningradin alue), 363 milj. USD369. sija: Volga (Nizhny Novgorodin alue), 278 milj. …

Investlesprom järjestelee yrityksiään ja investoi puunkorjuuseen

Metsäteollisuuden holdingyhtiö Investlesprom on saanut päätökseen mittavan käyttöomaisuushankintansa ja nyt on vuorossa organisaatiouudistus. Investlespromiin kuuluvat menestyvän Segezahan sellu- ja paperitehtaan lisäksi myös tappiollinen Kaman sellu- ja paperitehdas sekä omistussekavuuksien kanssa taisteleva Sokolin sellu- ja paperitehdas. Investlesprom on alkanut uusia käyttöomaisuuttaan varsinkin Kaman sellu- ja paperitehtaalla tutkien mahdollisuutta profiloida tuotantoa kevyesti pinnoitetun paperin valmistuksen suuntaan. Lisäksi tehtaalla aiotaan lopettaa kaksi yksikköä, yrityksen kannattavuutta voidaan parantaa luopumalla itse tuotetun sellun käytöstä paperinvalmistuksessa …

Karjalan metsäteollisuusinvestoinnit kasvavat 5 mrd ruplaan vuoteen 2010 mennessä

Karjalan metsäteollisuuden investoinnit kaksinkertaistuvat vuoteen 2010 mennessä ja käsittävät silloin yli 5 miljardia ruplaa, uutisoi SPB-Tass viitaten Karjalan teollisuus- ja luonnonvaraministeri Leo Shustovin puheeseen Pietarin Metsäfoorumissa. Uudet sijoitukset mahdollistavat 9 000 uuden työpaikan luomisen. Metsäteollisuus muodostaa 40 % tasavallan teollisuustuotannosta. Alalla on vielä paljon ongelmia, tuottajat ja kuluttajat eivät puhalla yhteen hiileen, tiestö on kehittymätön, tuotanto on kausimaista ja lainsäädäntö vaatii uudistuksia. Infrastruktuuriltaan korkeatasoisia teollisuusalueita ei ole olemassa, sähkönsaanti ja …

Metsänkäytöstä Laatokalla

Karjalan tasavallan metsäkomitea tiedottaa: Tiedotusvälineissä on kerrottu luonnonsuojelulain rikkomuksista ZAO Komileszagotprom korjuuyrityksen vuokrametsissä, laittomasti saaduista metsävuokraoikeuksista, puunkorjuusta Laatokalle suunnitteilla olevan kansallispuiston alueella, kiinteistörakentamisesta Laatokan rannoille sekä Aunuksen leshozin hakkuuylityksistä. Rikkeiden vuoksi on Karjalan sanottu menettävän metsähallinnon valtuutensa. Karjalan metsäkomitean tietojen mukaan ZAO Komileszagotprom on kuitenkin saanut vuokraoikeutensa tasavallan ensimmäisessä metsähuutokaupassa kriteerien pisteyttämisen perusteella. Välimiesoikeus on todennut ao. huutokaupan lailliseksi. Myöskin maininta Laatokan luotojen (Laatokan saariston) alueella tapahtuvasta puunkorjuusta on perätön. …

Suomen Pankin riskilaskelma Venäjän puutullien vaikutuksesta

Suomen Pankin pääjohtaja esitteli puheessaan Venäjän puutullien korotuksen aiheuttamia mahdollisia vaikutuksia: Jos vuoden 2009 alkuun kaavaillut raakapuun vientitullien nostot toteutuvat, loppuu tuonti Venäjältä lähes tyystin, ja metsäteollisuus menettää 20 % puuraaka-aineestaan. Osa saataneen korvattua kotimaasta ja muualta. Jos puolet saadaan korvattua, supistuu metsäteollisuuden tuotanto noin 10 %, BKT noin puoli prosenttia ja työllisyys noin 8 000 henkeä. Jos ei saada korvattua mitään, ovat vaikutukset yli kaksinkertaiset edellä mainittuihin verrattuna. Lähde: …

Tuontipuun hinnat nousivat edelleen heinäkuussa

Suomeen tuotiin heinäkuussa 1,7 miljoonaa kuutiometriä kuorellista puuta, tiedottaa Metsäntutkimuslaitos. Määrä oli kuluvan vuoden suurin, vaikka venäläisen puun vientitullit nousivat heinäkuun alussa. Minimitulli kuusella, männyllä ja yli 15 cm läpimittaisella koivulla on korotuksen jälkeen 10 euroa kuutiometriltä ja haavalla 5 euroa kuutiometriltä. Venäläisen puun osuus tuonnista on supistunut. Viime vuosina sen osuus pysytellyt lähellä 80 prosenttia, mutta kuluvan vuoden heinäkuussa osuus jäi 63 prosenttiin. Tuontipuun hinnat ovat nousseet vuoden alusta …

Liity postituslistalle, saat uutisotsikot sähköpostiisi.