Ilmastovaikutus eli kasvihuonekaasupäästöt ovat yksi tärkeimmistä kasvintuotannon ekologisen kestävyyden mittareista. Päästöjä voidaan mitata esimerkiksi elinkaariarvioinnilla, joka huomioi tietyn tuoteyksikön, esimerkiksi viljakilon, koko tuotanto- ja kulutusketjun ympäristövaikutukset. Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Laskennassa huomioidaan myös se, että metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa ja typpioksiduulin 298 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, CO2-ekv.

Härkäpapurouheen tuotannon ilmastovaikutusta on Suomessa tutkittu LähiEko -hankkeessa. Tutkimuksessa huomioitiin viljelyn, prosessoinnin, pakkaamisen, kuljetusten ja vähittäismyynnin aiheuttamat päästöt (kuva 1).

Kuva 1. Härkäpapurouheen tuotantoketju viljelystä vähittäismyyntiin.

Härkäpapurouheen tuotantoketjun ilmastovaikutukseksi laskettiin 1,8 kg CO2-ekv/kg tuotetta. Tutkimuksessa oli mukana tietoja vain yhdeltä tilalta, joten tulosta ei voi yleistää koko Suomen härkäpavunviljelylle, mutta se antaa käsityksen päästöjen suuruusluokasta. Suurin osa päästöistä aiheutui viljelyn energiankulutuksesta ja lannoitteiden käytöstä, sekä kuljetuksen polttoaineenkulutuksesta (kuva 2). Elintarviketuotteilla yleensä kuljetuksen osuus päästöistä on paljon pienempi. Tässä tutkimuksessa se kuitenkin korostui koska tuotanto oli pienimuotoista ja kuljetettavat erät pieniä. Tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjä olisikin mahdollista pienentää huomattavasti yhdistämällä härkäpapurouheen kuljetus jonkin muun tuotteen kuljetukseen, jolloin yhdelle tuotekilolle kohdentuisi pienempi osa kuljetuksen päästöistä.

Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen härkäpapurouheen tuotantoketjussa.

Lähteet:

Räsänen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., Erälinna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. & Mäkinen-Hankamäki, S. (2014). Lähiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen, 97 s. Saatavilla: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/484465/mttraportti145.pdf?sequence=5