Camelinan viljely

Camelina tunnetaan myös nimillä ruistankio ja kitupellava, se on ristikukkaisiin kuuluva kasvi, joka kasvaa tavallisimmin 30 – 90 cm korkeaksi, mutta parhaimmillaan varsi saavuttaa jopa 120 cm korkeuden.  Camelina kasvaa villinä Välimeren maissa ja Keski-Aasiassa. Sen kukat ovat kalpeankeltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Päärynän muotoisessa siemenkodassa on 8-16 pientä kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on 1 g, vastaten kooltaan timotein siementä. Siementen öljyssä on hyvä rasvahappokoostumus ja ne sisältävät …

Sinilupiinin viljely

Sinilupiini (Lupinus angustifolius) eli kapealehtinen lupiini on yksivuotinen hernekasvien heimoon kuuluva hyönteispölytteinen valkuaiskasvi, joka kasvaa tavallisimmin 30 – 60 cm mittaiseksi ja sen tappijuuri jopa 2,5 m syvyyteen asti. Sinilupiini on lähtöisin Euraasiasta ja Pohjois-Afrikasta ja sen pääasiallinen levinneisyysalue Euroopassa on Välimeren alueella. Kasvin pinta on paikoitellen hienon nukkamaisen karvan peittämää. Kukintojen sinisen päävärin lisäksi niistä löytyy violetin, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyjä. Siemen väri vaihtelee tumman harmaan, ruskean ja valkoisen …

Öljyhampun viljely

Hamppu (Cannabis sativa) on yksivuotinen C4 -kasveihin kuuluva putkilokasvi. Öljyhamppua tuotetaan sen ravintorikkaan siemen vuoksi. Hampun kaksikotisissa muodoissa hede- ja emikukinnot sijaitsevat eri yksilöissä tai yksikotisissa lajikkeissa samassa yksilössä (Ferimon ja Futura- lajikkeet) kolmantena tyyppinä on kasvusto, jossa kaksikotisista kasveista 85 – 90 %:lla on emikasvien dominanssi (ranskalaiset hybridilajikkeet). Kasvin lailliset käyttötarkoitukset ovat kuidun valmistus varresta ja öljyn puristaminen siemenestä kyseisiin tarkoituksiin jalostetuista lajikkeista. Kuitu- ja öljyhampulla päihdyttävien THC-alkaloidien osuus pitää …

Soijapavun viljely

Soijapapu on arvokas ravintokasvi korkean, jopa 45 prosentin raakavalkuaispitoisuuden johdosta. Lisäksi soijan valkuaisen aminohappokoostumus on erinomainen. Soija on Itä-Aasiasta lähtöisin oleva pensasmaisen kasvutavan omaava yksivuotinen hernekasviensukuun kuuluva itsepölytteinen lämpimien ilmanalojen ja lyhyenpäivän kasvi. Nykyisin maailmalla viljeltävästä soijasta 75 prosentti on glyfosaattia kestäviä GMO-lajikkeita. Soijan kukinta on pääosin riippuvainen lyhyestä päivästä. Kansainvälisillä markkinoilla olevat soijalajikkeet jaetaan viljelyalueidensa mukaan 13 vyöhykkeeseen (000-X) Aikaisimmat ja viileää ilmanalaa sietävät lajikkeet ovat 000-ryhmään kuuluvia. Ruotsissa …

Kuminan viljely

Kuminaa viljeltiin Suomessa vuonna 2017 sopimustuotantona 23977 ha alalla. Kuminan viljelyn aloittamista kannattaa olla hyvissä ajoin ennen kylvövuoden alkua yhteydessä viljelysopimuksia tekeviin kuminan jalostajiin ja markkinoijiin. Viljelysopimuksia kuminasta tekevät Riihimäellä toimiva TransFarm, Janakkalassa tuotantolaitoksiaan ylläpitävä Arctic Taste ja Närpiössä toimiva Ab Caraway Finland Oy. Viljelysopimukseen merkitään mm. viljeltävä lajike ja sopimusala. Uusissa sopimuksissa on määritettynä vähimmäiskylvöala, pienten erien välttämiseksi. Suomessa viljeltävä kumina on kaksivuotista porkkanan tapaan, kylvövuonna kumina kasvattaa ruusukkeen …

Härkäpavun viljely

Härkäpavun viljely on lisääntynyt Suomessa viimevuosien aikana merkittävästi, vielä vuonna 2009 sen viljelyala oli 2300 ha ja vuonna 2017 jo 22000 ha. Tähän on johtanut kotimaisen rehuteollisuuden kiinnostus kotimaiseen valkuaislähteeseen sekä viljelijätukisäädöksiin tullut mahdollisuus Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien alueilla viherryttämisalan vaatimuksissa korvata efa-ala valkuaiskasvin puhdaskasvuston viljelyllä, jossa 1 ha korvaa 0,7 ha vaadittavaa efa-alaa. Suomalaisten maatiaiskantojen pohjalta jalostettiin Suomessa ensimmäiset härkäpapulajikkeet, tummasiemeninen Hankkijan Mikko ja vaaleasiemeninen Hankkijan Ukko, jota …

Erikoiskasveista valmistetut ruoat kuluttajatestissä

Lounaaksi härkäpapukeittoa ja hamppunäkkäriä härkäpapulevitteellä? Jälkiruoaksi kvinoarahkaa? Kotimaisista erikoiskasveista on mahdollista valmistaa mitä monipuolisimpia ateriakokonaisuuksia. Kysyimme Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa kuluttajilta, mitä mieltä he ovat näistä, ei ehkä niin tutuista raaka-aineista valmistetuista antimista ja millaisia mielikuvia heillä ylipäätään on erikoiskasveihin liittyen. Kattilat kilisivät ja puhe kävi vilkkaana, kun Maa- ja Kotitalousnaiset valmistivat kuin tv-kokit konsanaan kokonaisen aterian erikoiskasveista valmistettuja ruokia messuvieraiden maisteltaviksi Kevätmessujen näytöskeittiössä. Maisteltavana oli härkäpapukeittoa, hamppunäkkäriä sekä härkäpapulevitettä ja …

FutureCrops – vaihtoehtoja suomalaisen ruoan alkutuotantoon

Millainen on suomalainen pelto 50 vuoden päästä? Luonnonvarakeskuksen FutureCrops -hanke luo katsauksen suomalaisen alkutuotannon tulevaisuuteen ja kartoittaa vaihtoehtokasveja, jotka puhaltavat paitsi uusia tuulia ruokapöytiimme, tuovat myös kestävää lisäarvoa ruoantuotantoomme. Historiansa aikana yhteiskunnallisten ja biologis-teknologisten murrosten myötä muuttunut suomalainen peltoviljely on taas uusien haasteiden ja muutostarpeiden edessä: ilmastonmuutos uhkaa globaaleja tuotanto-olosuhteita ja luo kehityspainetta kestävämmälle ruoantuotannolle. Vaikka länsimaissa totutellaankin jo hyönteisravintoon ja maailmalla kehitetään ruokainnovaatioita, kuten laboratoriossa kasvatettua lihaa, Luonnonvarakeskuksen mukaan …